United States or Gambia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tähän maahan tuli muutamia vuosia sitten eräs Schweitsiläinen Sutter-niminen mies. Hän oli v. 1830 ollut katteinina Ranskan kuninkaan Schweitsiläisessä kaartissa. Sotamiehen elämään väsyneenä oli hän paennut tänne tuntemattomaan ja ihmisettömään seutuun, siellä hiljaisella maanviljelyksellä elämään. Hän asettui asumaan erään Sacramento-virran sivuhaaran varrelle. V. 1848 rakensi hän myllyn.
Arvollisin toimensa kirjallishistoriallisessa katsannossa ovat hänen vuosikertomuksensa Suomalaisen kirjallisuuden Seuran vaikutuksesta; erittäin on mainittava hänen kertomuksensa tästä seurasta, sen ensimäisinä 17:sta vaikutusvuosina . Ks. Litteraturbladia, 1850 1854; Suomea 1847. Morgonbladin toimittajana oli Elmgren 1848 1847.
Vuonna 1848 noin keskipaikoilla Joulukuuta oli joka ihminen niin kiivas kuin suinkin mahdollista sotaan, ja varsinkaan täällä Pestissä ei ollut rauha ollenkaan muodinmukainen. Suuressa krouvissa vieraat pitivät aika melua oluthaarikkansa ääressä. Sotasanoma oli tullut, sota oli syttymäisillään yli koko Euroopan.
Tämä siirtola, jota Moskovan konsistoorin asiapapereissa ja kirjoissa kutsutaan nimillä Pudene tai Budene, mutta jonka nimenä kaikissa venäläisissä kirjoituksissa ja papereissa on Bugene pienen samannimisen puron mukaan, jonka varrella kylä on, syntyi siten että varakkaimmat suomalaiset perheet muuttivat vuonna 1848 Rishkovasta palon jälkeen tänne alhaisten soiden takana olevaan metsäiseen erämaahan.
Se harhaluulo, joka oli vallinnut Ranskan perustuslakiasäätävässä kansalliskokouksessa 1789 ja samoin Saksan Frankfurtin parlamentissa 1848, huumasi kenties vielä suuremmassa määrässä Venäjän ensimmäistä duumaa ja sen johtavaa kadettipuoluetta.
Sen lisäksi, mitä edellisessä luvussa olemme hänen toimistaan ja puuhistaan kertoneet, annamme vielä muutamia yksityistietoja. Niinpä pistäysi hän syksyllä 1848 Englannissa käyden m.m. maanpakolaisen Louis Philippen luona arvattavasti toimituksissa ja tullen samalla matkalla lordi Broughamin kautta esitetyksi kuningatar Victorialle.
Olisin lähettänyt puhtaaksi kirjoitetun paperini, mutta en löytänyt, eikä ollut aikaa toista kirjoittaa`. Castrénille. Helsingistä 13 Tammik. 1848. Jaloarvonen Herra Tohtori! Vahinko oli, kuin en viimeisessä kirjassa saanut kirjoittaa` suuresta halustani, tulla` itse Sibiriaan ja Korkeaan Aasiaan Suomalaisien jälkiä, jäännöksiä j.n.e. hakemaan.
Hämeenlinnassa 18 Jouluk. 1848. veljyesi Europaeus. Lönnrotille. Oiva Veljyeni! Monin kiitoksin lähetän tässä antamasi 3 hopeaista.
Sun pohjolassa, herttainen, On rakastella rauhainen; Sun tääll' on lysti ollakses Ja armas aikaellakses. Antero Varelius, talonpojan poika Tyrväältä, syntyi 14/7 1821, tuli ylioppilaaksi 1843, maisteriksi 1847, vihittiin papiksi 1848 ja tuli eri paikoissa oltuansa kirkkoherraksi Loimaalle 1869.
Hän oli naimisissa vuodesta 1848 serkkunsa, kreivitär Olga Armfeltin kanssa, joka oli varmaan yksi kauneimmista naisista mitä koskaan meidän maassamme on ollut, kaunein koko kauniissa suvussa. Kreivi *August Armfelt*, syntynyt 1826, Viurilan omistaja, kuoli 1894.