United States or Armenia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Isännälle käteni tarjotessani tarttui hän siihen lujasti ja piti kauan omassaan. Kirkas kyynel nousi hänen silmäänsä, ja näin että hän olisi tahtonut paljonkin sanoa, ellei liikutus olisi estänyt. "Olkaamme aina rehellisiä", lausui hän viimein vapisevalla äänellä, "rehellisiä Jumalan ja ihmisten edessä, kyllä sitten meidän täällä ajassakin hyvin käy!" Läksin kotimatkalle.

"Vai jo kahden kuukauden perästä!" sanoi Leena. "Se oli onnen potkaus se, kun saatiin Naavala sopuhinnalla!" sanoi Pynnöläinen. Seuraavana päivänä meni Taavetti kaupunkiin ja vaihetti pankissa kymmenentuhatta ruplaa. Kun hän oli kaupat ja asiat toimittanut mitä hänellä oli toimitettavaa, suoriutui hän kotimatkalle läpi yön.

Pidämme me, sanoi Taavetti ilman, että siinä oli yhtään uhmaa, mutta kuitenkin sellaisella tavalla, kuin hänellä olisi ollut jo taskussaan rahat, joilla aikoi maksaa sen viimeiseen penniin. Mäkitorppari lähti vihdoin kotimatkalle omituinen tunne rinnassaan. Ojan yli hypättyään katsahti taakseen, nauroiko Taavetti? Hänestä tuntui aivan kuin Taavetti olisi hänelle nauranut.

»Armollinen herra», sanoi Comines, »juuri kun aloimme kääntyä kotimatkalle metsästä, tapasimme Crévecoeur'in kreivin.» »Mitähuudahti kreivi. »Onko hän tullut jo takaisin Brabant'ista? Mutta olihan siellä tietysti kaikki niinkuin ollakin piti?» »Kreivi itse tulee kohta teille, armollinen herra, tuomaan uutisensa», virkkoi D'Hymbercourt; »me emme ole niistä täydellistä tietoa saaneet

Lehdistä tuoksuvassa ruoka-aitassa nautittiin sitten tosin yksinkertainen, mutta makuisa ja iloisilla kokkapuheilla runsaasti höystetty atria. Syötyä lähtivät karjan saattajat kotimatkalle, jättäen vaalijat ja paimenet nauttimaan saloelämän kesäistä suloutta. Hauskaa onkin tuo idyllinen elämä metsien sylissä.

Mutta se malja oli hänelle vahingoksi, sillä hän unhotti aikomuksensa lähteä heti kotimatkalle. Hän tuli vielä viivähtäneeksi ja solmisi tuttavuuksia ja ystävyyksiä. Niitä oli ehkä joukossa semmoisiakin, jotka aisa-puolina olivat hylätyt kilpa-ajoista, vaan joita ei täällä yleisissä ravintoloissa käynyt hylkääminen. Tietämätänsä ja ymmärtämätänsä joutui Severin semmoisten pariin.

Kauvan oli Matti apealla mielellä tapauksen jälkeen, eikä häntä tuntunut hyvittävän mikään, niin raskaasti koski häneenkin tuo ero, vaikkei voinutkaan millään ehdolle toisin tehdä. Heti kun Matti oli saanut asiansa toimitetuksi, lähti hän kotimatkalle.

Prinssini, sanoi hän, en koskaan mene naimisiin vastoin isäni tahtoa. Toistamiseen hänen aikeensa siis menivät myttyyn ja vihan ja harmin vallassa hän läksi heti kotimatkalle. Hän tahtoi unohtaa tuon ylpeän kaunottaren ja hänen vieläkin kopeamman isänsä. Olipa sekin laitaa, kun pantiin ehtoja prinssille, joka kosi alhaista linnanvoudin tytärtä.

Vähitellen levisi hämärä synkkäin honkien välille kolkossa maisemassa. Vihdoin nousi Lauri äkisti istualta, kun hän huomasi syysyön saavuttavan, ja iski voimalla kirveensä lähellä olevaan puuhun, johon se jäi seisomaan. Hän rupesi nyt vankkuriin kantamaan hakatuita malkapuita, kotimatkalle valmistautuakseen.

Teki mielemme lähteä kotimatkalle, waikk'ei suinkaan ollut wielä hauskaa kulkua toiwominen. Lähdimme siis matkalle. Olimme luulotelleet, että ihmisien on täytynyt tarwettensa wuoksi liikkua pahallakin ilmalla ja niin awata tietä itsellensä ja meille. Mutta pian hawaitsimme, ettei siinä mieli=kuwituksessa ollut yhtään perää.