Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025


Näät hyvä, jonka hyväks myöntää järki, sytyttää rakkautta, sen suurempata, mit' enemmän se sisältääpi hyvää. Olento, niin mi ylevämp' on muita, kaikk' että hyvä hänen ulkopuoltaan säteitä vain on hänen valkeudestaan, muit' enemmän sen täytyy viehtää mielen jokaisen rakkaus, mi tuntee, tietää totuuden, jolla todistus tää lepää.

Tuon näki mielissään kehotellen, kiittäen vanhus, näin sanat siivekkäät hän heille jo laati ja lausui: "Valppaat, lapseni, noin yhä olkaa, kaikk' uni kauas karkotkoon, ett' ei vihamies saa ilkkua meitä."

Siinä on palkka siitä, että todella tahtoi seurata Runebergin isänmaallisuuskehoitusta, valloittaa Viapori. Ei ihme, että Venäjän sortajamahti on voinut niin kauvan orjuuttaa Suomea, sillä suomalaiset ovat itse tukeneet sortajia. Kaikk' ota haudan synkeys ja tuskat elämän, tee niistä luille nimitys. Surua vähemmän se nimi tuopi kuitenkin kuin Viaporin petturin.

Vapaudesta virka sana; kohtasitko niityllä Sen, iloisessa piirissä Sen laulu soiko raikkahana? Oi, näitkö maani kallihin, Joss' ennen onnellisna elin Ja iloisena lauleskelin? Kaikk' onko siell' kuin ennenkin?

Kaikk' on mennyttä, maailma, onni, elämä, myös Luojan armo mennyt, ma kuolen murheesen nyt!» »Ah, Luoja auta, armahda! Laps, isämeitä lue! Kaikk' oikein ohjaa Jumala; nyt, Herra, meitä tue!» »Oi äiti! Harha houkkion! Jumala väärin tehnyt on, lie turha Häneen luottaa, myös rukous on suotta

PUMMI. Niin, minä sanon vaan. Ja kuunnelkaa sitten, mikä mies minä olenkin: Laulu n:o 3. Soolo. Sävel: Kaunis Helena; Kuninkaitten kupletit. Täss' on se mahtava Pummi, mahtava Pummi, mahtava Pummi, aina pelvoton, Niin, aina pelvoton. Kaikk' kansa minua pokkaa, niiaa ja pokkaa, pokkaa ja niiaa, niinkuin oikein on, Niin, niinkuin oikein on. En vierellä kuvernöörin e'es jää varjohon.

Tuuli leyhkää, Aallot väikkyy, Taivas, tähdet katoaa; Hairaus kaikk' oli vaan. Taivahan ja meidän välill' Pilvi paksu leviää. Virran pinnalt' valo taivaan Samalla myös häviää. Kuiskaos hiljaa: "Anteeks' anna!" Silloin valo loistoisa Virran kalvoon palajaa.

Alempana ovat haltijattaret Ruusuposki, Lumihiutu ja Ukonjylinä, kaikilla ojennetussa oikeassa kädessään vaaka. Ruusuposken jalkojen juurella on kultamalja, Lumihiudun jalkojen juurella hopeamalja ja Ukonjylinän jalkojen juurella kuparimalja. RUUSUPOSKI: Me oomme voimia taivahista, Me teemme tiliä aattehista. Kaikk' muuttuvaa ompi maailmassa, Mutt' kaikk' on tallella tai vahassa.

Minä, Posthumus, sun tyttäresi tapoin; En, valhettelen, konna; siihen työhön Tilasin konnan pienemmän kuin minä, Pyhäkön varkaan: hyveen templi oli Se nainen, hyve itse. Sylkekää, Kiviä minuun viskatkaa ja lokaa, Kaikk' usutelkaa katukoirat minuun! Posthumus olkoon joka konnan nimi! Halvassa olkoon konnuus! Imogen, Eloni, iloni ja valtiaani! Imogen! Imogen! IMOGEN. Vaiti, vaiti, herra! Kuulkaa.

Vaan sieltä pyhät kellot ne eivät kaiu nyt, on kirkko tyhjä tyyten, kaikk' ovet teljetyt. Ei saapumista sinne nyt sanan kuunteluun, ei ollut Herran päivä tää päivä elokuun. Mut palveltiinpa Herraa siell' äijän mielestä, jos kirkossa ei juuri, niin kirkon vieressä; näät harjult' alas rantaan tuoss' urhot Suomenmaan; ne maata, ruhtinasta nyt puolsi parhaillaan.

Päivän Sana

anteckna

Muut Etsivät