Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Kaksi sotamiestä, tulevat äkkiä näyttämölle. MARIA, joka on noussut seisoalle ja havaitsee Rapin. Kah, Rapp! Oi tänne, tänne! RAPP. Ryökynä! VON D
Kah, hänen äitinsä! SICINIUS. Pois täältä! BRUTUS. Miksi? SICINIUS. Sanovat häntä hulluks. BRUTUS. Jatka vaan; He meidät näkivät. VOLUMNIA. Oo! Parahiksi! Jumalten kaikki ruttovarat teille Lempenne palkitkoot! MENENIUS. St! Ei niin kovaa. VOLUMNIA. Jos voisin itkulta, niin kuulisitte, Mut, jotain saatte kuulla. Jos miehelleni voisin Sanoa samaa! SICINIUS. Miehevää! VOLUMNIA. Niin, houkka!
Ja missä metsän korkein puu, niin pojan Sen latvaan täytyi nousta kiikkumahan. Kah mitäs tämä? Pilven reunuelta. Valkoinen sulka alas liipottaapi, Se lahja ylhäält' ilman joutsenelta, Keskelle kukkain nyt se suikahtaapi. Niin kaunis sulka, ja niin valkoinenki, Niin pehmyt, sievä, oikein harvinaista. Mä hyvän kynän kohta tarvitsenki, Kun kirjoittamist' on niin monellaista.
Hän aukaisi paraati-oven ja nousi ylös portaita oikeastaan ilman mitään erikoista tarkoitusta, vain huvin vuoksi, ja samalla asiattomalla mielellä painoi hän myöskin sähkökelloa. Ukko tuli itse hänelle avaamaan. Minun piikani näkyy livistäneen taas Esplanadiin soittoa kuulemaan, lausui hän oven raosta kuin anteeksi-pyytävästi. Kah, tekö se olette? Mikä tuottaa minulle kunnian?
Hoi, tulta tänne! 2 MURHAMIES. Hän se ompi. Toiset Jo linnass' ovat, joita odotettiin. 1 MURHAMIES. Hevoset ympäritse kiertävät. 3 MURHAMIES. Noin virstan matkan; hänen, niinkuin kaikkein, Tapana täst' on jalan käydä linnaan. 2 MURHAMIES. Kah! tulta, tulta! 3 MURHAMIES Hän se on. 1 MURHAMIES. Käsin työhön! BANQUO. Tän' yönä sataa. 1 MURHAMIES. Satakoot siis iskut! BANQUO. Petosta; Oo!
Kuningas Staffan oli kunnon mies, Hän housuista plootun jätti; Mut kallihiks katsoi tuon kenties Ja räätäliään nyt sätti. Hän mies oli korkea arvoltaan, Sinä vaan olet köyhä rakki; Se ylpeys on, joka kaataa maan, Siis yllesi vanha takki. Viiniä tänne, hoi! CASSIO. Kah, sepä vielä ihanampi laulu kuin äskeinen. JAGO. Tahdotteko sen kuulla toistamiseen?
Kah, näetkös, Berndtsson näyttää niin autuaalta. Niin niin, satatuhatta riksiä on jotakin saada, mutta siinä tulemme me kaksi olemaan... Minä en suinkaan mene sinun tiellesi?... Kun iltainen tulee, niin tulee tehdä itsensä miellyttäväksi neiti Attalielle, sillä ensin tulee valloittaa ulkovarustus, ja sitten pyrimme me itse linnoitukseen.
Kah, kasakan piikki sinuas, minkätähden teidän armonne piti niitä veitikoita siinä uskossa, että he olivat viskaalin kanssa tekemisissä? Kulkupuheilla on pitkät koivet, ja ennenkuin te, hyvä herra, olitte astunut ulos pappilan portista, oli sana jo mennyt pojille metsään, että pitäisivät silmänsä auki, vaikka lempo laittoi niin, että he antoivat viskaali Spolinin vetää itseään nenästä.
Katsos kuinka Usa-Jussi itkien halaa Veräjäntaustan Kallea ja miten Mäenpään Esa ja Upeen Miia väittelevät kah, ett'eivät vaan mene nupusta yhteen! Holt miehet! Ei riitaa saa haastaa; joisitte viinan ettekä mieltänne! Niin hän puhui riitelijöille.
ANNA LIISA. Voi, kun vaan olisit ihmisiksi, et kiusottelisi alituiseen, etkä tuottaisi minkäänlaista häiriötä, niin näkisin sinut mielelläni täällä muiden joukossa. MIKKO. Mutta et rinnallasi? JOHANNES. Ohoh? Vai rinnalle pyrkisit? MIKKO. Kah! Johan sinä sait kuulosi jälleen. Pianpa! ANNA LIISA. Tuolla tavalla kun jatkat, turmelet ilon sekä itseltäsi että muilta.
Päivän Sana
Muut Etsivät