Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. toukokuuta 2025
BUCKINGHAM. Vait! vait! hävystä, jos ei rakkaudesta. MARGAREETA. Häpyä, rakkautt' älä mainitsekaan: Hävyttä teurastitte multa toivon, Ja rakkaudetta mua kohtelitte. Mull' elo häpeää on, rakkaus vihaa, Ja tässä häpeässä vihan' elää. BUCKINGHAM. Herjetkää, herjetkää! MARGAREETA. Buckingham prinssi, kättäs suutelen ma Sopuuden merkiksi ja ystävyyden: Sun hyvin käyköön ja sun jalon heimos!
CINNA. Sun, Casca, tulee ensin kättäs nostaa. CAESAR. Kaikk' onko valmiit? Mitä puutteit' auttaa Tuleepi Caesarin ja neuvoskunnan? METELLUS. Ylevä, mahtava ja suuri Caesar, Metellus istuimesi juureen laskee Sydämen nöyrän
Se syntiäkö oil, ett' väsyneenä Ja pettyneenä elon riemuista Ma ikävöitsin maahan korkeampaan, Miss' sovituksen lähtehestä sielu Saa virvoitusta juoda tuskilleen? Ma riemullisna katsoin hautaan päin, Ja kuolo armahampi oil kuin lempi. Vaan nyt ... nyt haudan yötä säikähdän. MARIA. Ei, Anna kulta, velka, rikkomus Ei kättäs, sieluas oo saastuttanna! Oi, ällös mieltäs suotta kiusatko!
Jos aikomus, niin, vaikk' ois kuinka musta, Sen anteeks suon, jos sillä lempes voitan. AUMERLE. Siis suokaa minun vääntää lukko kiinni, Ett' yksikään ei sisään pääse, kunnes Kaikk' olen kertonut. BOLINGBROKE. Tee tahtosi. Kavahda, kuningas, ja etees katso! On kavaltaja siellä luonasi. BOLINGBROKE. Katala, sulle näytän! AUMERLE. Koston kättäs Pidätä vain! Ei sulla syytä pelkoon.
Kas tässä muutamia hauskoja ja kohteliaita näytteitä. Eräs runoilija vakuuttaa lähdön edellisenä päivänä, että Suomi tuskin kahteen vuosisataan on nähnyt näin harvinaista tapahtumaa, jonka tähden se nyt "ilosta hymyilee", jota vastoin "ymmärrettävä suru" valtaa koko Ruotsinmaan. Toinen vakuuttaa, että ratki riemuitsee nyt Lohja, Kokemäki, kun rannoillansa väki Sun kättäs suutelee...
Vielä pienen pilkun näen keskellä pilvien pimeyttä; mutta se vähenee vimmatulla vauhdilla. Nyt on se pieni kuin neulan pistos, ja nyt, nyt se peittyy. Niin juuri! MARKUS. Mauno, suuri osa elämämme matkaa on kulunut vihassa ja vainossa keskenämme. MAUNO. Sen antakoon meille anteiksi taivaan Herra! MARKUS. Oi hirmuinen pimeys sieluissamme! Mauno, nyt pyydän sun kättäs. MAUNO. Mun naapurini!
Ja sinunkin kättäs tulee tarvis kyökissä, että saisimme muutamia noista makeista piirakoista, joita ei kukaan muu osaa laittaa, paitsi sinä itse ja täysi oikeuspa sinulla onkin siihen salaisuuteen, siihen nähden keneltä sen olet perinyt. Voi, autuas olkoon sinun äitikultasi sielu", lisäsi hän huokauksella.
Sun kättäs sattuma oil johtamassa, Ei malttamuksen aikaa ollut sulla; Sa välikappaleena olit Luojan. ANNA. Se sattumaako? Julma sattuma! Mi synkeänä riippuu ylläni. Mis oon ma rikkonut niin sortuaksein?... Vaan vaiti, kurja! Valittaako kukka. Kun tallattuna uupuu multahan? Ei tutki hän, miks' sullotaan. Kuin se Ma päättää tahdon myös. MARIA. Oi, Anna kulta, Et kuolla saa!...
TASSO. Nuo sanat voimakkaasti rinnassani jo huolen nostaa puoliks uinuneen. PRINSESSA. Sa mulle vapahasti mieles avaa! TASSO. Oon usein kuullut, näinä päivinäkin, ja jos en kuullut ois, mun arvata ois pitänyt se: jalot ruhtinaat sun kättäs pyytää! Mikä meitä vartoo, sit' epätoivoon saakka pelkäämme. On luonnollista, että jätät meidät; mut kuin me kestää voimme sen, en tiedä.
METELLUS. Tääll' eikö arvokkaampaa kieltä, joka Caesarin korviss' ihanammin kaikuis, Palauttain pakolaisen veljeni? BRUTUS. En liehakoi, mut kättäs suutelen, Ja pyydän, Caesar, että Publius Cimber Sais luvan viipymättä palata. CAESAR. Kuin? Brutus? CASSIUS. Armoa, Caesar! Armoa! Näin maahan jalkais juureen Cassius lankee Ja armoitusta Cimberille kerjää.
Päivän Sana
Muut Etsivät