United States or Serbia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Jos akkasi sinuhun suuttuu, niin juo, Jos kellarist' viinakin puuttuu, niin juo. Ota sitt' itselles toinen akka, Eläkä sentähden juomasta lakkaa, Vaan juo ja laula ja räysää ja pauhaa ja juo! Elä herran tähden, Matti, pidä noin pahaa elämää. Kas poikaa vaan, kas, kas! Pyysinkö sinua köntti tänne vörmyntärikseni, sano! Et pyytänytkään, mutta johan tämmöistä elämää harakatkin pelkäävät.

Ell'et nyt hyvällä ota naukkua, niin, totta vie, pääkalloosi saat koko pullon. Kas niin vaan hih! kallista paremmin, no niin. "Tattis mamma, sanoi Lotan Mikko." Kyllä sinusta miestä paisuu, kun vaan joutuu. Jos akkasi sinuhun suuttuu, niin juo, Jos kellarist' viinakin puuttuu, niin juo. Ota sitt' itselles toinen akka,

Nyt elon suuresta lahjasta sua kiitän, isäni taivaan, teit elämän iloissa, murheissa mun itselles tutuksi aivan. Oi kiitos elosta, kuolostakin, joka tuskasta rauhan tuottaa, sen katkeruus riemuksi muuttuukin, kun sydän vaan sinuhun luottaa. Monen kukkasen tielleni saanut oon, moni rauhan lilja sai vastaan, ja itse opetit: «tapahtukoon sun tahtosi ainoastaan».

Paremp' itselles, jos halvekimises muuttuis sääliksi. Sääli on parempi sana." "Ei sääliä mitään semmoiselle, jok' on alhaista ja kurjaa!" "

Hän, joka On varomaton, luuloton ja jalo, Ei tutki miekkoja; vain pikku temppu, Ja vähin vaivoin kärjellisen miekan Valitset itselles, ja taito-iskull' Isäsi murhan kostat. LAERTES. Sen ma teen; Ja siihen toimeen miekkan' voitelen.

Miss' on nyt kulta ja elfenluu minun linnaani varten, miss' unen täyttymys on, miss' elon täyttymys on? Varjoni, varjoni, köyhäks on kovin herrasi tullut, vuosilta ainoastaan tyhjiltä rikkahammaks. Etsi jo joutuin itselles toinen ja suurempi herra, vaihettaa isäntää aika jo oisikin sun, ettet syyttää vois mua kerran, ett' eloniltas kurjana palvella sait tyhjän sa varjona vain! KYLM

ALFONSO. Sa kaksinkertaisesti kiitoksen ansaitset kaiken! Kainoudessas meille tuot kunniata niinkuin itselles. TASSO. Kuin selvästi tunnenkaan, ett' olen vain teiltä saanut, mitä tuon nyt teille! Kuink' itsestään mies nuori, kokematon pusersi runon? Hänkö keksinyt on tuiman sodan viisaan ohjauksen?

Vielä tänä päivänä pitää sen olla päätetyn. Niin, Klairon! Sonnusta itses miehuudella! Kanna sinun paperi-kruunujas ja laakeri-seppelettäs niin että valloitat itselles todellisen kruunun ja vaihetat lakeris myrtti-seppeleeseen. Ylös, ylös! Käy nyt asiaan käsiksi!" Ja vakavin askelin lähestyi Klairon pöytää ja soitti kellollaan. "Jaakko!" huusi hän sisälle tulevaa palvelijaa vastaan.

Dorothea siin, niin pian kun oli haalinut kokoon pienen kimpun noita ulkona liikkuvia huhuja, ryntäsi sisään isäntänsä luokse, joka vanhuutensa ja eilisen pyhän tähden salli itselles hiukan pitemmät aamu-unet. "Tuossa hän nukkuu, se kunnon mies!" surkutteli hän puoleksi kiljumalla, puoleksi vinkumalla.

Sen lisäksi aikovat monet aatelisherrat minäkin niiden joukossa, niinkuin meidän kesken puhuen, sinulle voin ilmoittaa ruveta liittoon Douglas'in kanssa yhteisten oikeuksiemme puolustukseksi. Sinun maanpakolaisuutes on siis loppuva samassa kun hän tulee hoviin takaisin. Sinun pitäisi nyt vaan vähäksi aikaa etsiä itselles joku piilopaikka".