Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Hän kujerteli Kaino Josefiinalle hurskaasti, kavalasti: Sinä se toki sait semmoisen miehen, että se ei ruuasta pahaa elämää nosta... Saat sinä kiittää semmoisesta miehestä sen antajaa. Kaino Josefiina siihen huudahti: No, johan minä nyt antaisin sen sekaantua akkojen asioihin ... kun nyt ruuan keittoihin...! Jo sille semmoiselle miehelle nauraisivat kylän harakatkin...!
Minä heitin pois kynäni ja tartuin molemmin käsin kukkiin... Olihan siinä mehiläisten ympäröimä katto, aron kukkia koristuksena joka tiilin raossa, ja harakatkin säkättivät tammien latvoista alas hiljaiselle pihalle! Vanhalla kuusella oli koko taakka iltapäivän paistetta oksissaan ja punaisesta ja sinertävästä arosta kurkistivat keltaiset ginster-kukat kultatähtinä! Sinisiä perhosia!
Asustaa vaan täällä, kun kotona ainakin ja äkslänttäilee meitä mielensä perästä, minkä ehtii ja ennättää. Jo sitä harakatkin nauravat sellaista elämää, kun Purimossa on ruvettu viettämään. ROOPE. Siitä pitää tehdä loppu tavalla tai toisella. KALLE. Hyvähän se olisi. Mutta minkäs sille isännälleen voi.
"Ole hulluttelematta, ämmä", tokasi Pekka, nauraahan sinulle jo kylän harakatkin, kun tuommoista melua pidät." "Naurakoot, naurakoot vain ja minä nauran mukana, kun Kusti poikana sain takaisin, niinkuin kuolleista." Eukko-parka todellakin rupesi nauramaan, hykersi kämmeniään ja hääräsi Pekan ja muukalaisen ympärillä, niinkuin mettä etsivä mehiläinen.
Jos akkasi sinuhun suuttuu, niin juo, Jos kellarist' viinakin puuttuu, niin juo. Ota sitt' itselles toinen akka, Eläkä sentähden juomasta lakkaa, Vaan juo ja laula ja räysää ja pauhaa ja juo! Elä herran tähden, Matti, pidä noin pahaa elämää. Kas poikaa vaan, kas, kas! Pyysinkö sinua köntti tänne vörmyntärikseni, sano! Et pyytänytkään, mutta johan tämmöistä elämää harakatkin pelkäävät.
Sitten loikkasi juoksuun, kun rekikin alamäessä takaapäin kiirehti. Aidan selällä istui harakka. Se hyppäsi siitä seipään nenään ja päästi imelän naurun... »No kylläpä sillä nyt on lysti ... tyhjän naurajalla», mutisi Matti ja riuhtoi tammaansa parempaan juoksuun ... »etkö sinä ymmärrä, kun sinulle harakatkin nauraa !»
Johan harakatkin nauraisivat moiselle mielikuvalle. Mutta tuossa oli nainen, vakavan ja viisaan näköinen nainen, joka sanoi sen kaikesta päättäen aivan tosissaan. Hän tie, totuus ja elämä tuolle naiselle! Se oli uskomatonta, sehän oli päätä-huimaavaa. Te laskette leikkiä, hän sanoi, tällä kertaa jotenkin vilpittömästi. Minä häpeän.
ELISABETH. Ja itselläsi mahtaa silloin olla hyvin hauska sinä pahankurinen lapsi. MAIJU. Katsokaa, mamma! Olenko nyt hyvin kaunis? ELISABETH. Olet, vallan erinomainen. Varmaan saisit harakatkin nauramaan. MAIJU. Mutta enköhän vaan nyt tee sitä, jota olen aikonutkin? Että kirjoitan tohtori Bergbomille ja pyrin suomalaiseen teaatteriin näyttelijäksi? Topp! Se on päätetty asia! Martha!
Rupean opettajattareksi. Ja jäät vanhaksi piiaksi! Ei, Wanny rukka, siitä ei tule mitään, niin kauvan kuin minulla on tässä jotain sanomista, väitti äiti. Sitä varten sinua ei ole kouluutettu, että sinusta vanha piika tehtäisiin. Johan sille harakatkin nauraisivat. Ei siinä Fannyn rukoukset eikä itkutkaan auttaneet mihinkään.
Päivän Sana
Muut Etsivät