Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Minä heitin pois kynäni ja tartuin molemmin käsin kukkiin... Olihan siinä mehiläisten ympäröimä katto, aron kukkia koristuksena joka tiilin raossa, ja harakatkin säkättivät tammien latvoista alas hiljaiselle pihalle! Vanhalla kuusella oli koko taakka iltapäivän paistetta oksissaan ja punaisesta ja sinertävästä arosta kurkistivat keltaiset ginster-kukat kultatähtinä! Sinisiä perhosia!
Ylhäältä sinertävästä avaruudesta kuului kiurun suloinen kevätviserrys. Luonto vietti onnellista lapsuutensa aikaa. Ja lapsuuden onni ja ilo loisti nuorten koululastenkin kasvoilla. Lähestyttiin jo matkan päämäärää, Tuomisaloa. Siinä kasvoi sekä lehti- että havupuita. Sen päivänpuoleisella kupeella oli sievä nurmi.
Eivät ole suinkaan vähäiset ne hirretkään, joiden varassa tällaisen tuvan katto lepää. Katto on sinertävästä lasista, samoin kuin seinätkin suurimmaksi osaksi. Sitä kannattamassa on suunnattoman suuret rautaiset kaaret, jotka yhtyvät katon taitteessa. Niiden suuruus lienee likimäärin käsitettävissä, kun tietää, että kukin näistä kaarista painaa 200,000 kiloa.
Sihteeri jatkoi: "Kattuunainen peite, toinen peite villainen ja pumpulilla topattu 4 ruplaa." "Ketunnahkainen turkki, päällys sinertävästä ratinista, 40 ruplaa." "Ja sitten vielä jäniksen-nahkainen turkki, joka lahjoitettiin kestikievarissa sinun armollesi, 15 ruplaa." "Mitä hittoja!" kiljasi Pugatshev ja hänen silmänsä säihkyivät tulta. Minä säikähdin Saveljitsh paran tähden.
Vain viimeinen, kapea niemenkaisku erotti sen enää taampana sinertävästä, peninkulmien pituisesta ja levyisestä ulapasta. Myöskin siinä niemessä oli ollut talo, talon alla sauna ja tuuhea rantalepikko. Mutta täällä ei ollut näkynyt neitejä nenässä niemen, ei kuulunut nuorten pajatusta lehdoista eikä rantakiviltä.
Taivaan sinertävästä laesta ei näkynyt vilaustakaan; öljynkeltanen, himmeä hohde yksin valaisi kaikkia esineitä maalla, merellä ja avaruudessa. Laivan keikkumisesta seurasi viimein, mitä saattoi pelätäkin. Ankkuritouvit katkesivat edestä, ja kun alusta enää pidätti vain takaköysi, viskautui se kallioille puolen kaapelinmitan päässä rannasta. Yksi ainoa tuskallinen huudahdus kajahti keskuudestamme.
"Isäntä on hyvä ja tulee juomaan kupin kahvia!" sanoi mummo erittäin kohtelijaan näköisenä ukolle. "Kiitoksia! Minä tulen aivan kohta, kun panen oven lukkoon." Ja ukko mennä läntysti ovea lukitsemaan. Kaikki menivät huoneesen. Vähän ajan takaa tuli ukkokin, puettuna sinertävästä verasta tehtyyn kirkkotakkiin. "Onni olkoon taloon, ja sen uudelle omistajalle!
Päivän Sana
Muut Etsivät