United States or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän oli katsonut niin ystävällisesti ja osaa ottavasti Jaanaan, että tämän teki mieli mennä nyt hänelle vaivaansa vaikeroimaan. Leski ottikin hänet vastaan kuin vanhan tuttavan. Sanoi heti arvanneensa, että Jaana oli maalta ja että hän nähtävästi oli tullut tänne rahan-ansiolle. Jaana kertoi hänelle, miten hänen kukkaronsa oli käynyt. Voi, voi, lapsi parka, surkutteli leski.
Te tyhmät, viattomat ette arvaa, Ken syypää isänne on kuolemaan. POIKA. Tiedänpäs; hyvä Gloster setä kertoi; Kuningattaren yllyst' itse keksi Kuningas kanteen hänet vangitakseen. Ja setä itki, kun hän tämän kertoi, Poskelle suuteli ja surkutteli Ja käski häneen turvaamaan kuin isään, Luvaten rakastaa mua niinkuin lastaan.
Eno Konrad surkutteli häntä ja sanoi kotvasen takaa: "Poika suree itsensä kuoliaaksi, hyvät ystävät, joll'ette anna hänen mennä, minne sielunsa halajaa. Hän on syntynyt sotamieheksi, sanon teille, ja myötään kadutte, jos väkisin pidätätte häntä kotona." "Mutta, veikkoseni!" huusi äiti tuskalla, "kuinkas taidat meitä siitä moittia, että tahdomme pitää ainoan lapsemme hengissä?"
Hän surkutteli taas miestä, huutaen Antille: »Mutta viisas mies Mulon Partanen on, kun osasi näet poliisiakin niin ovelasti jutkauttaa, että se uskoi ihan tosissaan siinä olleen poliisin härnäämisen tekeillä.» »Viisas se oli!» sanoi hyvin totisena Antti, joka jo myös mietti matkaansa ja kotiin menoansa.
Minä menin paikkakunnan tuomarin tykö kuulemaan kuinka tämän kanssa oli laita. Laagmanni Berg surkutteli tilaa, vaan vakuutti samassa, että laki varmaan oli semmoinen kuin Kloberi oli sanonut. "Se on," sanoi hän, "kaikin puolin sopimatoin, ja on monissa herraenpäivissä ollut esitelty parattavaksi, mutta vapa-sukuiset ja papit ovat olleet sitä vastaan; niillä mahtaa olla oma siveällisyytensä."
Täytyi rientää takaisin ja mennä aittaan vuoteelle. Loisvaimo tuli vähän päästä aitan ovelta ilmoittamaan, että karjan kellot jo kuuluu mäen alla. Minä olen kipeä, ilmoitti Viija. Ettekö saisi tällä kertaa niitä yksinänne hoidetuksi. Vai kipeä, surkutteli vaimo. Ehkä ne vaivoin saapi, mutta eiköhän pitäisi lähettää kotiin sanaa. Ei, ei, kielsi Viija. Kyllä minä jo aamuun paranen.
Palatessani tapasin majuri Gyllenström'in, joka surkutteli korvani kadottamista, sanoen: "Miksi nyt pitää nimittää Löfving'iä, joka on korvansa menettänyt!" "Korvan olen kyllä kadottanut", vastasin minä, "mutta vasemman vaan. Mitäs siitä! Moni menettää täällä henkensäkin". Tuon sanottuani repäisin pois sen palasen korvasta, mikä vielä oli jäänyt riippumaan.
Alakuloisesti katsoi oivallinen perämies maahan päin, mutta Leo väänteli käsiänsä. Kuitenkin surkutteli hän vähemmin omaa kovaa onneansa, kuin äitiänsä, joka hartaasti rakasti häntä ja epäilemättä kuolisi surusta, jos Delphiini palaisi, hänen poikaansa muassaan tuomatta. Hän hyräytyi itkulle, äidin syvää surua ajatellessansa. Säälien katseli Martti häntä.
Oikein selkäsuonia karsi ilosta, kun he tästä puhuivat ja sitä ajattelivat. Naimakansa ajoi matkaansa, ja eivätpä hekään olleet suruissaan. Kyllä jäi Hemmo nolona katsomaan, sanoi Matti. Niin, minun oikein kävi säälikseni, kun niin paljon narrattiin, surkutteli Hintti. Kävi minunkin vähäisen, vaan toisekseen, mitä hän vanha mies rupeaa kouhastelemaan, sanoi Matti.
Kohotin kasvot julkeat ma ylös ja huusin: 'Luoja, en sua pelkää enää! kuin teki rastas hyvän ilman tullen. Ma etsin rauhaa kanssa Jumalani eloni päättyessä, mutta vielä katuen ei ois sovitettu syyni, mua ellei muistanut Pier Pettinagno pyhissä oisi rukouksissansa, kun hän mua rakkaudesta surkutteli.