Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025


Suruissaan he ilmoittivat kaikki tunteensa niissä virsissä, joita he niin mielellään veisasivat Juutalaisten virsissä, joita kristitytkin olivat omistaneet ja joihin he olivat panneet uuden merkityksen: "Herra autuudeni Jumala, minä huudan päivällä ja yöllä sinun edessäs. Anna rukoukseni tulla etees; kallista korvas huutoni puoleen.

»Mitä nyt sanoitte, olen itsekin monesti sanonut», vastasi Alli, suruissaan kumartuen työhönsä, »mutta turhahan on ajatella vaaroja, joita ei vielä näe, mikä minun täytyy tehdä, se on tehtävä, eikä minun tieni tule synkemmäksi, kuin Hän tahtoo, joka on levittänyt ajan synkät varjot kaikkien meidän ylitsemme. Jospa minun voimani ei olisi niin vähäinen! Jospa olisin mies!

Se oli kumoon kaatunut kanootti, ja hän näki joukon miehiä pitelevän siitä kiinni. Hän lähetti väkeä rannalle sinnepäin, minne kanootti tuli, ja haaksirikkoiset pelastuivat. Uledi ja hänen miehensä toivat surusanoman Frankin kuolemasta. "Ah, Uledi, jos vaan olisit pelastanut hänet! Olisin tehnyt sinut rikkaaksi mieheksi!" valitti Stanley suruissaan.

Elisabet seisoi pihalla Shelbyn asuinkartanon edessä ja katseli hitaasti pois vieriviä vaunuja, jotka veivät hänen emäntäänsä naapuriin vieraisille. Hän oli taas hyvin suruissaan. Juuri, kuin hän oli syvimpiin muisteluihin vaipuneena, heräsi hän äkisti siitä, että käsi hiljaa laskeutui hänen olkapäällensä. Hän katsahti taaksensa ja huudahti yht' aikaa hämmästyksestä ja ihastuksesta.

"Tämäkö siis on viimeinen sananne?" rohkeni hän kuitenkin lisätä. "Niin viimeinen, herra everstiluutnantti! Ja olkoon tämä asia kerrassaan päättynyt!" Everstiluutnantti vetäytyi suruissaan pois, siliä hän huomasi kaukaa paroonin kolkon haamun. Elvira katsoi hänen peräänsä pitkän pitkällä silmäyksellä, ja hänen rintansa kohosi hiljaisesta huokauksesta.

»Ei», virkkoi toinen, »kyllä hän on täällä päin, siellä on kaikki hukassa, tulta ja savua vain on leirin paikalla. Sinervämäen luona koetimme uudestaan vastustaa, mutta meidän joukkomme ei järjestynyt; venäläisiä oli liian paljo. Kaikki sankarillisuus oli turha vaiva.» »Onkohan sitte Miihkalikin hukassakysyi Kaska suruissaan.

Suruissaan istuu nyt pesässään harakka, niin tulee varis hänen luoksensa vieraaksi ja kysyy, pesää katsellen: "mihin, ystäväiseni, kaksi poikaasi on kadonnut?" "Minä ne revolle annoin", vastasi harakka. "Repo, näet, kaksi päivää perätysten on minun pesäpuutani käynyt suksekseen katsomassa, niin sille täytyi kaksi poikaani antaa, ettei hän koko pesääni sortaisi."

Suruissaan ja epätoivoissaan tunsi Lents, kuinka hänen koko sydämmensä surkastui, ja monta kertaa hän vilkasi Anniin ja ajatteli, vaikkei hän sitä lujaa sanonut: sinulla on ollut oikein, kun olet sanonut minua tyhjäntoimittajaksi, ja se on nyt käynyt toteen, minä kun olenkin tyhjäntoimittajaksi tullut. Suru kalvaa minun sydäntäni ja meidän eripuraisuutemme sen pakahduttaa.

Salome oli yhä alakuloinen ja suruissaan, jonka tähden Naomi harvoin voi heittää hänet yksikseen. Naomikin tunsi nyt yksinäisyydessään tarpeellisemmaksi uskoutua äitillensä ja panna hänelle kaikki alttiiksi.

Siinä hän näki ristin, ristillä kuolevan, lempeän Vapahtajan. "Hän rakasti ketä? Hän rakasti vihamiehiään syntisiä minuakin." Aino riensi kukkasen luokse; hän katseli sitä ja suru palasi jälleen hänen sydämmeensä. "Minä en voi minä en rakasta niin kuin Vapahtaja." Suruissaan istui nyt Aino; hän ei tohtinut mennä ulos, hän ei uskaltanut katsoa ristille, hän ei voinut rukoilla voi hän oli onneton!

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät