Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Hän seisoi pää kumartuneena; tummat sypressit humisivat ... hänen silmänsä painuivat kiinni. Silloin hänestä tuntui, kuin elämä olisi saari keskellä sileätä, teräksenkirkasta merta: Saarella istuu yksinäinen kaunotar, ja hänen suuret silmänsä utelevat. Ympärillä vallitsee synkkä mieli; hän itse on milloin iloinen, milloin suruissaan tai kumpaakin yhtaikaa.
Ei kukaan tahtonut lisää... Nyt käveli kapteeni edestakaisin hyräillen ja lattiaan tuijottaen... Oli surkeaa nähdä isää niin suruissaan. "Kirjoita kerta kuukaudessa, lapseni, ja tarkasti kaikesta, kuuletko? vähäisiä ja isoja asioita ... niin isälläkin on jostain iloita!" kehoitti äiti, heidän korjatessaan ruokaa pöydästä.
Lyhyeltä, Dora oli niin suruissaan ja huoletti tällä mieli-alallansa minuakin niin, että huomasin, ettei ensinkään hyödyttänyt, vaikka kuinka lempeästi, toistaa tätä keinoa, vaan että minun täytyi ruveta johonkin muuhun menetykseen. Mikä muu menetys jäi minulle! "Kehittää hänen järkeänsä?" Tämä oli tavallinen puheenparsi, joka soi hyvältä ja toivokkaalta, ja minä päätin kehittää Doran järkeä.
"En olekaan ottanut sitä itse, vaan Dora on antanut sen minulle. Se on minun ihannekuvani, sellainen, jollainen minä tahtoisin olla, ollakseni oikein miellyttävä ja tyylikäs. Flora Hopper on vaaleanpunaista ja levotonta ja vaihtelevaa, Flora Hopper tanssii sekä iloisena että suruissaan. Ja Nora Nubb, voiko mikään olla enemmän Tullan kaltaista kuin se?
Ja koska Lady Glenalvon melkein yhtä hartaasti kuin Sir Peter oli toivonut että Kenelm saisi morsiamen, joka kaikin puolin olisi hänelle yhtä otollinen kuin Cecilia Travers, niin hän oli yhtä pahoillaan ja suruissaan toiveidensa raukenemisesta. Ensin hän suuttui niin ett'ei hän tahtonut kuulla Kenelmin selityksiä.
"Niin, Vahti", sanoi Katri, "nyt saat jäädä Patrikin luo, kunnes palajan". Patrik saattoi morsiantaan matkalle; hänestä erottuaan seisoi hän vielä Vahdin kanssa kauan siinä ja katsoi alakuloisena Katrin perään, kunnes häntä ei enää näkynyt. Sitten menivät he kotiinsa, Patrik kovin suruissaan.
Mutta nyt oli härkä jo tullut vanhaksi ja kelvottomaksi häränkin työhön, ja uuden hevosnahan ostamiseen ei sillä varoja ollut. Viimein kuoli se nälkään, ja sen haudalle kirjoitettiin: Tähän vaipui vanha herrashärkä: syynä kuoloon työttömyys ja nälkä. Sokea ja rampa. Rampa mies istui suruissaan tien laidalla. Sokea sattui siitä ohi kulkemaan.
"Näistä asioista en nyt tiedä mitään aivan tarkkaan", lausui rouva van Arsdel. "Isäsi ei ole sanonut mitään varmaan, mutta minä huomaan aivan selvään, että hän on suruissaan ja minä tunnen hänet jo niin hyvin, että huomaan jo päältäpäin koska asiansa häntä surettavat... Mutta Eva, minulle tämä on kova isku." "Se surettaa minua suuresti, armas äitini, mutta sille en voi nyt enää tehdä mitään.
Syynen täytyi nauraa, vaikka hän olikin suruissaan. Sellainen pieni, ahnas veitikka! Hän syöpi minun päivälliseni ja minä saan katsella päältä. No, pidä hyvänäsi! Kyllähän minulla on nälkä, mutta sinulla on ehkä vielä enempi nälkä, kuin minulla. Kaiken tämän harmin lisäksi näkyi vielä ilkeä Sveru tulevan Syyneä kohti maantieltä päin.
Metellus kun oli saanut tiedon Vagassa sattuneista tapauksista, läksi suruissaan hetkeksi pois muitten näkyvistä; mutta kun sittemmin mielipahaan hämmentyi kiukkua, riensi hän suurimmalla innolla väkivaltaa rankaisemaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät