United States or Macao ? Vote for the TOP Country of the Week !


Herra van Arsdel oli tosin kyllä tyvenellä tavallansa tähän saakka ollut minulle hyvin suosiollinen. Mutta kuitenkin olin vähän levotoin, pelonalainen, kun pyysin saada puhua erittäin hänen kanssansa Idan työhuoneessa. "Minä olen puhunut äidin kanssa, Harry", kuiskasi Eva, "ja hän rupeaa jo tointumaan hämmästyksestänsä."

"Tämä kirje on Sydney'ltä; minä tahtoisin lukea pari riviä siitä sinulle." "Voi äiti, miksi? kirjeiden lukeminen on kauheasti ikävää!" "Rakas lapseni", jatkoi rouva van Arsdel, "Sydney on niin erittäin hyvä mies ja rakastaa sinua sanomattomasti." "Se on varsin oivallista, että hän on hyvä mies; pysyköön aina vaan sellaisena.

Minusta nähden on mies, joka säästää terveyttänsä, maassamme paljon varmemmalla perusteella, kuin mikään kanta-varasto." "Se on kyllä totta sekin", vastasi herra van Arsdel.

Herra van Arsdel oli myöskin kylmä, kuiva ja varovainen, ja näkyi karttavan kaikkea, joka antaisi minulle syytä tunteitani selittää; senpätähden päätin ruveta kiertelemättä puhumaan asiastani, yhtä suoraan, kuin jos juttelisimme jostakin kauppa-asiasta. "Herra van Arsdel, minä rakastan teidän tytärtänne.

Näin sanoen riensi Jim portaita myöten alas vihellellen ja jätti minut lopettamaan kirjoitukseni kreikkalaisten koti-tavoista. Muistan, että sinä iltana varsin usein aivan tietämättäni kirjoittelin paperilleni: Eva, Eva, Eva van Arsdel, Eva. Ja tämä nimi alkoikin ilmestyä jok'ainoalle paperin palaselle, jolle vaan kynääni koettelin.

"Tiedättekö", lausui hän, "että ainoa tunne, joka voipi häiritä ihmetystämme, kun luemme runoa, jossa omat aatteemme lausutaan, on kateus, joka synnyttää sydämessämme ajatuksen: miksi en minäkin voinut lausua samaa?" "Neiti van Arsdel", sanoin minä, "muistatteko Longfellows'in runoa: ' nuolen ilmaan lennätin'?" "En; miten se kuuluu?"

"Meidän tyttöjen joukossa löytyy hyvin harvoja, jotka itse voivat kulkea elämän kaarien läpi", sanoi Eva; "isät ja äidit meitä auttavat eteenpäin." "Ja nerokas vaimo auttaa monta miestä eteenpäin", muistutti Sydney. "Mutta vielä useammin auttaa nerokas mies naisia eteenpäin", sanoi rouva van Arsdel.

"Senpä kyllä uskon, mutta taloja ei kasva puissa, niinkuin itse tiedät", sanoi herra van Arsdel. "Mutta onhan minulla kuusi tuhatta dollaria, jotka isän-äiti lahjoitti minulle." "Ja kuinka suuren talon luulet sillä voivasi ostaa?" "Ehkäpä niin suuren kun se oli, jossa sinä ensin asuit äidin kanssa." "Sinä et tyydy sellaiseen asuntoon." "Miksikä en? Olemmeko me paremmat kuin te?"

"Varmaankin olisi se sangen inhoittavaa ja me saisimme nähdä paljon sellaista, joka olisi loukkaavatakin", sanoi Ida. "Siinä ei ole kyllin", lisäsi herra van Arsdel, "sellaiset naiset tulisivat vaikuttamaan nuoriin miehiinkin sangen pahentavasti."

Eva on hyvin miellyttävä ja minä huomasin, että Henderson alkoi olla liiaksi huvitettu hänen seurastansa. Tuo Henderson on kuitenkin hyvin siivo mies." "Minun aikomukseni oli saada hänet mieheksi Idalle", sanoi Maria-täti. "Se olisi ollut erittäin sopivaa". "Maria kulta", lisäsi rouva van Arsdel, "etkö jo huomaa, ett'eivät kaikki ihmiset kulje sitä uraa, jonka sinä heille määräät?"