Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Tässä levollisuudessa suuri luonto yht'äkkiä puhui minulle ja lievitti sydäntäni niin, että laskin väsyneen pääni ruohoon ja itkin, niinkuin en ollut itkenyt vielä siitä saakka, kuin Dora kuoli! Minä olin hiukkaa ennen saanut kirjepaketin, joka odotti minua, ja olin lähtenyt ulos kylästä lukemaan sitä, sillä välin kuin illallistani valmistettiin.
Se oli siis teidän hyvyytenne tähden kuin minä itkin, eikä suinkaan noiden haukkumisien vuoksi", selitteli vaimo. "Onko teillä miestä?" kysyi vaimoni arastellen. "On minulla ollut mies kuinkas muutoin, koska kerran näin paljon lapsia on mutta hän kuoli viime marraskuussa ja jätti tämmöisen turvattoman joukon jälkeensä näin kovana aikana.
"Uskokaa pois, neiti, että minä olin hädissäni; toisen meistä he tahtoivat, olihan luultavaa että he ottaisivat minun ja jättäisivät pienemmän äidin hoitoon. Ja niin itkin, että silmät olivat päästä mennä, sillä äiti oli minulle rakkain maailmassa. Tavaton nainen hän olikin ja säätyänsä parempi kaikissa suhteissa.
"Eikö hän sanonut sinulle mitään?" "Ei viimeisenä yönä, mutta sen edellisenä päivänä. Maria ei kysynyt ja Juho oli vaiti vaikka hän hyvin muisti sanat. "Minut vietiin väkisin pois, oi, kuinka itkin yksin jäätyäni, mutta en voinut puhuakaan toisten kanssa. Pappi ja ystävällinen lääkärikin koettivat minua lohduttaa, mutta juoksin pois heitä pakoon ja sulkeuduin omaan huoneeseni.
Hän on lohduttanut minua, kun minä olen murehtinut; hän on pyyhkinyt silmistäni kyyneleet, kun minä itkin; hänen aina leppyinen ja hellä luonteensa on kummallisesti vakavuuttanut minua, ja kumminkin, isäni, tein minä Annalle suuren murheen ja surun kun... «Maria!« sanoi Anna väsyneellä äänellä. «Minun salaisuuteni, josta ei tiedä kukaan!«
Ja muistatko, kuinka minua kepitettiin, kun itkin Mr. Mell'iä? Vanha Creakle! Minä tahtoisin nähdä häntäkin jälleen!" "Hän oli oikea peto sinua vastaan, Traddles", sanoin minä harmistuneena; sillä hänen hyvänsävyisyytensä teki, että minusta tuntui, kuin olisin nähnyt häntä vasta eilen piestävän. "Niinkö luulet?" vastasi Traddles. "Todellako? Kenties hän olikin. Mutta kaikki on nyt jo aikaa ohitse.
Silloin otti isä minut käsipuolesta ja paiskasi ovesta ulos huutaen: »Tokkos pysyt pellolla!» Menin saunan kynnykselle ja itkin siellä itsekseni. Minulla ei ollut enää ketään ystävää maailmassa.
"Jokivartta pitkin Kävelin ja itkin: Lapseni aaltoon hukkunut lie. Löysin lumenpäljen, Siinä jalan jäljen, Siit' oli surmaan lapseni tie. Mieheni läks ensin, Häntä etsin, lensin, Lintuna, joit' on puoliso pois. Hän jos hukkui, kuoli, Elämästä puoli Mult' ikipäiviksi riistetty ois. Hukkunut ei vainen, Kurja, armahainen, Pois paken' aaltoisen meren taa.
Ja minä kun juuri rupesin sanoman, ettei sinun kanssasi voi puhua. Sinä itket ja jätät hyvästit kaupungintalolle, ennenkuin vielä ymmärrät mitä panttaaminen onkaan! Salli minun huomauttaa, että sinun itkusi osottaa hyvin rumaa epäluottamusta minua kohtaan. Minä itkin oikeastaan ihan toisesta syystä.
»Sinä arvaat sanomatta», puhui hän taas hänelle, »kuinka äärettömästi minä olen siitä kärsinyt. Ja kun minä tunsin tulevani toisen kerran äidiksi, niin minä itkin ja rukoilin salaa itsekseni. Ja minun rukoukseni kuultiin. Se on tyttö isänsä kuva. Ja se antoi minulle jälleen rauhani ja onneni takaisin...» Hän näki kuinka Olavi huoahti syvään ja kuinka jää hänen silmissään alkoi lientyä ja sulaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät