United States or Armenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Teen voitavani, hälle varmuutta ja luottamusta poveen nostaakseni. Hän muiden läsnäollen usein selvään saa nähdä suosioni. Milloin hän valittaa jotain, sitä tutkitan, niin äskenkin, kun huoneeseensa luuli hän murron tehdyn. Jos ei selveydy se, niin tyynnä esitän, min ymmärrän. Ja jotta kärsivällisyyskään unhoon ei jäisi, hälle suon sit' ansiostaan: mua autatte, sen tiedän, innoin siinä.
Aias, askelnopsa Oileun poika, nyt lainkaan luopunut Aiaan ei, Telamonin aaluvan, luota, vaan kuten sonnia kaks sarall' uudismaan nidevankkaa auraa kiskoen käy ykstuumaisesti, ja runsas sarvien juurilt' uhkuelee hiki ruskean otsan; niitäpä toisistaan ies vain silovartinen estää, konsa ne päästäkseen saran päähän astuvat innoin: noinpa nyt erkanematta he taistelivat tasarinnan.
Ja "tunne itses!" "tunne itses!" sydämeen vain soi, Ja syvemmäs ja syvemmäs hän katsoo kaihomiellä. Hän näkee siinä, miten usko harhaks vainen haipuu, Hän siinä näkee, miten totuus haipuu harhaks vaan. Mut kaiken kauniin ihanteen hän näkee kasvoissaan, Ja niin nyt omaa kuvaansa hän ihanoimaan vaipuu. Ei enää nousta voi hän työhön, toimeen tarmoin, innoin!
Juhana osan heittää, ehkäistäkseen Arthurin oikeutta koko valtaan; Ja Ranska, jonka aseet omatunto Hionut oli, joka pyhin innoin Sotahan läksi Herran sotilaana, Nyt kuulee kuisketta tuon valapaton, Tuon ounaan perkeleen, tuon parittajan, Mi kunniansa syö, tuon päivinäisen Sanansa rikkojan, mi kaikki pettää, Kuninkaan, kerjäläisen, vanhan, nuoren, Tytönkin, joll' ei muuta hukattavaa Kuin tytön nimi, senkin siltä kettää Tuo silonaama, maire itsekkäisyys, Tuo itsekkäisyys, mailman väärä vietti.
Virkki, ja jälkeen koht' ilon innoin riensi Athene. karkasi kimppuun, rintaan löi käsin jäntevin häntä; polvet herposivat, povi raukesi koht' Afroditen. Noinpa he kumpikin vaipuivat elonkasvaja-maahan.
Mielt' ei muuttane mult' Agamemnon, Atreun poika, eikä akhaijit muut, kun paljas tyhjä on palkka katkeamattoman kamppailun vihamiehiä vastaan. Taistelit innoin tai koton' istuit, yksipä saalis; yksipä kunnia on, olit kehno sa tai uros kelpo; maineeton tai mainehikas saman kuoleman saapi. Mulla mi siit' etu on, jos sai kovat mieleni kestää, kons' yhä kamppailin minä antain henkeni alttiiks?
Tää tunnussana se myöskin on sun, Sä nuoriso armaan Suomen, Jos innoin käyt elon taisteluhun, Niin työllesi koittaa huomen, Jos lippus puhdasna säilyy vaan, Saa monet mielet se hehkumaan. Vähät voimat ne suuria aikaan saa, Kun on intoa, innostusta! Kun on tahtoa työhön ja toimintaan, Kun on toivoa, uskallusta! Kun on uskoa oikean voittohon, Ajatukset kun nuorilla suuret on!
Kuni kukka, mi kärsivi kuivuuttaan, Ilomielin kastetta juopi, Suvipilvi kun vihmoen viileitä Pisaroitahan sillen suopi, Niin lempesi lähteestä riemuiten juon, Oma impeni hempeä, hellä! Mun rintani polttavan täytit sä myös Suvikastehen viileydellä. Kuni uinuva luontokin tervehtää Kevätai'an koittoa innoin, Ja aaltokin silloin nostaa pään Jään alt' ylös laulavin rinnoin,
TOINEN Leimuavin innoin nuo äänet nosti, jotka nyt lähenevät! KOVAS Sanansaattajan kautta meidät Muronnian tyrmästä kutsui. HELJ
Vaan etumaisina muist' oli urhoa kaks asehissaan, Patroklos sekä Automedon, yht' uljahin innoin taistoon myrmidonein etupäässä.