United States or Jordan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ruustinnan ja rovastin, lisäsi Matti. Elä...? Ruustinna ja rovasti ne sen minulle kertoivat ... en minä sitä muualta mistään tiedä. Elähän ... ihanko todella? Ne ne kertoivat ... olivat käyneet sitä uutten uhkain katsomassa. No, mitä ne kertoivat? Nyt oli Matin aika olla mahtavana... Mitäkö kertoivat? Sitä, mitä minä jo kerroin, vaikka et uskonut. Ettäkö on siellä rautapellistä tie?
Ole puhumatta omaisista. Ymmärtäähän tuon yskän jos kuka. Mutta sano nyt minulle, Santustako vai Petusta pidät enemmän? En kumpaisestakaan. Ihanko todella? Niin, että enhän minä osaa sitä sanoa, kun en tiedä pitävätkö ne minusta eli ei. No ilmankos toki! huudahti Mari. Tiedäthän sen aivan arvelematta. Vaan lupaatko olla pahastumatta, niin minä sanon sinulle jotain...? Sano toki, myönsi Viija.
Kun toinen heistä sitten väsyi ilveilemään ja toinen noille kujeille nauramaan, heittäysi Tom vaimonsa viereen sohvalle, lähensi apinanaamansa Señoran enkelimäisiä kasvoja ja ilmoitti syyn iloonsa seuraavasti: »Niin, nyt on Spricht kukistettu koko joukkokuntansa kanssa! Kaikki on nyt lopussa!... Sillä nyt olen minä keksinyt kaappaukseni, suurenmoisen kaappaukseni!» »Ihanko varmasti?
Minulla on niin hirveän ikävä häntä. Ettehän te tee pahaa hänelle. Olettehan te hyvä häntä kohtaan. Teidän pitää olla hyvä. Sääli että olet kadulle joutunut. KALLE. Lupaatteko olla hyvä häntä kohtaan? RAHIKKA. Ole huoletta. Kyllä minä KALLE. Ihanko varmaan. RAHIKKA. No ihan varmaan. KALLE. Minä en tiedä edes missä asutte. RAHIKKA. Minäkö? KALLE. Ja Selma myös. RAHIKKA. Selma asuu tuossa.
Kauhuissaan huudahti hän: »Herra isä siunatkoon! Onko se Ihalainen hukkunut Ameriikkaan mennessään?» »Ihanko se Huttunen nyt totta osaa puhua?» oudostui Kanasenkin emäntä. Huttunen laittautui hyvin tärkeän näköiseksi ja huudahti ylenkatseellisesti: »Mhyh! Minkästähden se Ihalainen ei olisi hukkunut, kun siinä kerran humalaiset herratkin pääsivät tuomiolle!
Tahtooko pastori, ihanko totta, että minun pitää viedä piiput vinnille? Jaa, no ... ehkä ne nyt kuitenkin saavat siinä olla ... vieraita varten. Ja hyväähän tekee ihmiselle olla kiusauksen alaisena. Ei pastorin pidä mennä sellaisiin ytterliheeteihin ... ei pidä mennä ... ja pastorin pitää muistaa, että pastorilla on vanha mamma, varoitti matami vielä mennessään.
Mikäs siinä on, sanoi Uuno ja nousi venytellen itseään. Ihanko todella matkustatte tiistaina, sinäkin Henrik? sanoi mamma. Niin, mamma kulta, mikäs siinä auttaa, eihän minulla ole varaa kustantaa itselleni kesälomaa. Täytyy sanoi hän aivankuin virkamies, ja kohautti olkapäitään.
»Ei ollenkaan», vastasi Alma. »Minusta jos riippuisi, tahtoisin ennemmin asua aivan yksinäni, kaukana korvessa, ettei kukaan koskaan löytäisi.» »Mutta siellähän pedot teidät söisivät.» »Entä sitten! Kunpa söisivät!» »Toivoisiko rouva kuolevansa?» »Toivoisin.» »Hyvänen aika, ihanko totta? Vaikka tällä hetkellä?» »Vaikka tällä hetkellä.» »Ettekö pelkäisi vähääkään?» »Mitä?»
Ihanko todella se niin sanoi? kysyi Elias. Sanoi se, vaan miten nyt tekisi, kun sinä et ollut hiljaa. En usko ollenkaan, alkoi Elias epäillä. Ei se nytkään muuta kuin viekoitteleisi minua. Mitä varten hän alkoi pitää yhteyttä muiden kanssa? No, elä nyt enää puhu niistä muille, houkutteli Piatta nuhtelevasti. Mitenkäs minä muuten sanoisin, kun tulevat minua lyönnistä syyttämään?
Paljon oli kuullut naisten hänelle sanovan, mutta ei kenenkään mitä tämä ja niinkuin tämä. Ei aio palata kotiinsa, vaikka se hänellä on! Lähtee ennemmin menemään, tietämättä minne! Hänestä on minulle vielä paljon iloa. Tulet toki mukaani, Marja! Ethän tahdo? Minä tahdon. Tahdotko? Sano, Shemeikka, ihanko totta tahdot? kuiskasi Marja hänen kaulaansa ripustautuen.