United States or Zambia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Haukottelin pitkään, venytellen samalla itseäni, riisuuduin ja kätkeydyin vuoteeseeni, ja uni maistuikin ihan erinomaiselta. Jotain saman tapaista oli Petterikin kokenut. Ostettuaan housukankaan ja polkupyöräraketteja ajoi hän isänsä kanssa kotiinsa mieli vakavana. Vähä vähältä alkoi hänen koruttomaan sieluunsa painua minun armas kuvani.
Mutta tiikeri makasi rauhallisena ja pitkin pituuttaan ojennettuna häkissään ja vain silloin tällöin ruumistaan venytellen tai pitkään haukotellen se ilmaisi tuntevansa vankeuden tuskaa tai kärsivänsä ihmisjoukosta, joka oli tullut kunnioittaen sitä katsomaan.
Eihän se enää ole luvallista, vastasi Elli naurahtaen, mutta punastui hiukan muistaessaan eilistä iltaa. Saako olla kahvia? Rappujen edessä hiekalla oli maannut suuri koira, joka nyt selvittelihe kääröstään ja tuli venytellen vierasta tunnustelemaan. Sitten töykkäsi se häntä turvallaan polveen ja heilautti vähän häntäänsä. Usko! Anna kättä vieraalle, ystäväni!
Vielä kaksi tuntia, ja jo oli muidenkin nousuaika. Hehei sanoi jo Uunokin, venytellen käsiään. Huomenta. Huomenta, vastasi Henrik kääntymättä päin. Etkö aijo vielä nousta? kysyi Uuno. Kohta. Anna minun vähän vielä nukkua. Uuno rupesi, hiljaa viheltää sihistäen, hyvällä mielellä pukeutumaan; nähtävästi hän kiirehti pian puutarhaan, jossa tytöt tavallisesti olivat aamulla.
Ja avattuansa hän pujahti eteiseen, hiipi äänettömästi kuin varjo eteisen läpi, jossa makasi isäntä. Ja sitten hän, herättämättä ketään, aukasi ulko-oven. Sieltä tuli rakki vastaan venytellen takajalkojaan, mutta ei haukkunut. Pihalla hän jo liikkui rohkeammin. Hän aukasi tarhan veräjän ja meni kujalle. Toinen lehmistä säikähti, hyökkäsi ylös makuultaan, mutta ei ruvennut pitämään muuta melua.
Hänellä on iso koira kintereillään ... koiralla on suussa jotakin ... niinkuin jokin kori. Hän on nähnyt tulijoita alempana ja lähtenyt heitä vastaan ... koira kantaa heille virvokkeita. Hän tekee aina niin, selitti isäntä. Onko hän jokin bernhardilaismunkki? Ei juuri munkki, vaan erakko, "ikuisen rauhan erakko", sanoi pappi merkitsevästi venytellen. Pyhä mies. Vuoriston Tolstoi.
Mikäs siinä on, sanoi Uuno ja nousi venytellen itseään. Ihanko todella matkustatte tiistaina, sinäkin Henrik? sanoi mamma. Niin, mamma kulta, mikäs siinä auttaa, eihän minulla ole varaa kustantaa itselleni kesälomaa. Täytyy sanoi hän aivankuin virkamies, ja kohautti olkapäitään.
Asian laita oli oikeastaan siten, että hän välien säryttyä vaimonsa kanssa oli kaiket iltapäivät erään kahvilatytön seurassa, jolle hän oli vuokrannut asunnon. "Niin", huokasi hän venytellen itseään, "minun vereni on sakeata. Minun täytyy liikkua, muuten minä kuolen." Mutta kun Mathieu sanoi käyntinsä tarkoituksen, silloin hän heräsi.
Palattuaan kirkosta Nehljudof söi tätien kanssa pääsiäisaterian ja, kuten rykmentin tapa vaati, joi vahvistukseksensa ryypyn ja viiniä ja meni huoneeseensa maata, nukkuen heti vuoteellensa riisuutumatta. Hän heräsi kun ovea koputettiin. Ja koputuksesta tuntien, että se oli Katjusha, hän nousi istuilleen venytellen ja silmiään hieroen. Sinäkö Katjusha? Tulehan sisään, sanoi hän nousten seisoalleen.
Kahvin juotuaan he asettuivat istumaan päiväpaisteeseen rappusille ja siinä venytellen tuumailivat, että kun olisi aina pyhä ja aina kesä. Malinen tuli kamarista katsomaan, onko ne rengit pyörien voitelussa. Tokko siellä ollaan vielä rattaita voitelemassa? kysyi Malinen. Onko sinne käskettynä? Senkö verran sitä kuultiin! kivahti hän. On sinne käskettynä. Kuuletteko nytkään.