Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. lokakuuta 2025
Katsos kuinka mastot huojuu, touvit sinkuu, voivottaa, omaisuuttas irtahinta kuinka vyöryt vallottaa, kuinka kuohut raivokkaina ryntää laivan kylkehen, jotta haaksi saumoistansa äännähtää jo huo'aten. Ylös, joukko, jonka hurja sokaissut on kiivastus!
Pikemmin itseäni säälin. Hyvästi vaan. Tunsin punastuvani, vaan kiiruhdin pois, estääkseni sitä näkymästä. Hän seurasi minua ovelle, silmät selällään. Mennessäni vilkasin kerran Liinan kotiin päin ja huo'aten henkäsin. Matkaa jatkoin sitten aatoksissa, tietämättä ollenkaan minne menen. Jouduin Kaivopuistoon, jossa istuin yksinäiseen paikkaan ja itkin.
Susanna oli, jatkoi hän huo'aten, avannut hänelle kokonaan sydämmensä muutamaa päivää ennen kuin Jumala kutsui hänet luoksensa; silloin oli hän ilmoittanut lempineensä minua jo pienuudesta saakka sekä antaneemme toisillemme ikuisen rakkauden valan, aikoen asiasta kertoa vanhemmillemme vasta ylioppilaaksi tultuani.
Hengistyneenä ja kovin väsyksissä pääsi hän vihdoin siihen paikkaan, jossa tapettu karhu makasi. Tuota pikaa ketti hän siltä nahan, peitti itsensä, Leon ja pennun tällä, ja havaitsi pian nuoren ystävänsä virkoovan. Kerran huo'aten kysyi Leo: "missä minä olen?" "Turvallisessa paikassa nykyjään kumminkin! Karhun talja ja pentu ovat pelastaneet meidän!
"Tiedän kyllä Jumala nähköön!" vastasi veijari ja pyyhki silmiänsä huo'aten. Ojamylläri puheli edelleen: "Nuoret saattavat kuolla, vanhan täytyy kuolla, ja pane tähdelle, minun suhteeni ei asia enää kauan viivyttele. Jos Katri vainaja Jumala antakoon hänen sielullensa rauhaa! on mulle jo harmaita hiuksia kylliksi tehnyt, niin on Jaakko minulle kokonaan arkun naulaksi! Liisani voi Jumalani!
Huo'aten katsahti hän taivaasen, sitten synkästi Mariettaan, joka hiljaisena seisoi kaivolla, silmät kiinnitettyinä maahan ja kädet riipuksissa. Colin sitoi sinipunaisen nauhan kukkakimpun varteen, huusi: "Ota sitten kaikki tyyni!" ja viskaa vinkahutti kukilla niin kovasti ruukkua, että se putosi maahan ja särkyi. Pahanilkisessä ilossa juoksi hän tiehensä.
"Ja sitten sinun täytyy luopua tästä kurjasta, kuleksivasta elämästä, jonka kautta joudut kaikkein ihmisten pilkan ja vihan alaiseksi. Aatteleppas jos pieni Gunnar saisi semmoista kasvatusta". Aslak nousi istuimeltaan huo'aten, "Etkö usko että se olisi minunkin mieleeni? Minä olen sanomattomasti väsynyt ja kyllästynyt siihen, mutta minä en uskalla luopua.
"Kas noin!" lausui rouva Stork, huo'aten syvään, "tuopa vasta oli hauskaa mitenkä tuo on tapahtunut?
Ja Olli lauloi: Se oli Sorvin Miina, Jota haittasi syntymä-viina, Ja se kova kohmelo. :,: Lukea ei osaa, Eikä pysy järki ko'ossa, Että pappia vastata. :,: Mutta Miina se keinon keksii, Jonka laulan viimeiseksi, Että paremmin naurattaa. :,: Miina se hera-leiliä kantaa, Ja pappilaan sen antaa, Ja papin lahjoaa. :,: Pappi se Miinaa säästää, Ja ripille lupaa päästää, Sen hyvän heran vuoks'. :,: Ja sitten vaikeni Olli syvään huo'aten.
Kun Liv oli mennyt ulos vaipui Gunnar kokoon penkillä, hän ojensi itseänsä pian taas ja väristys kävi läpi hänen ruumiinsa. Suu oli kokoon painunut ja hän hengitti raskaasti. Syvään huo'aten meni hän viimein ikkunan luo ja katseli ulos. "Herra Jumala ja Isä taivaassa! mitähän tämä merkinnee? Onko tämä enne, jonka minulle lähetät? Tämmöinen ilta oli silloinkin, ja Aslak että niin on sattunut!
Päivän Sana
Muut Etsivät