United States or United States Virgin Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Muistojen valtaamana vaipui hän lähimmälle tuolille istumaan, josta hänet tapasi Miina neiti, joka vähäistä myöhemmin astui sisään matkakapineita tuoden. Voi rakas Liisani, minä voin arvata sinun tunteesi, kun taasen näet kaiken tämän, ja tuo hyväluontoinen ystävätär puhkesi viljaviin kyyneleihin. Mutta Liisan suuriin, vakaviin silmiin kohosi ainoastaan kostea kimallus.
Ei, suokaa anteeksi! Minä en anna minkään noidan varastaa lastani! Hannu, mitä hullutuksia tämä on! Eikö rouva kuule, että tyttö on minun lapseni, eikä rouvan! Tahdotteko päästää Kielevän? Päästättekö irti Liisani. RUUSUPOSKI. Uskollinen kasvatusäiti! Tämä lapsi ei tule koskaan unhottamaan sinun hellää huolenpitoasi, mutta nyt sinun täytyy antaa Liisa hänen oikealle äidillensä.
Minä luulin Kustaan. KUSTAA. Niin kai! Sehän se oli aikomuskin ja minä jo aloin mielistyä. Vaan minä olin vielä enemmän mieltynyt. KUSTAA. Vaan kohtasipa arpa minua. VOITTO. Sinua arpa, minua sallimus, sinä sait mustan ristin, minä neidon, eihän yhdelle kaikkia anneta. SANNA. Mitäs Liisa sanoo? VOITTO. Kylläpä hän on tyytyväinen, eikö niin Liisani?
Mutta se liitolle arvon antaa, ja silloin vasta ystävän omanani pitää taidan, koska ainoastaan kuolema hänen minusta eroittaa voi, ja kestääpä se vielä kuolemanki jälkeen. Liisani kuoli, kuoli varhain, mutta muistella häntä, se salainen iloni on, ja toiseen silmäni ei enään iskeä mieli. Mutta nyt on riemu-juhla, ja kaikki murheelliset jutut pankaamme pois.
Nyt, kaikki liepeys pois! Mun poveni, käy kiinteäksi, kylmäksi kuin rautakallio ja älä lievi, vaikka iskis päälleni taivaan nuoli ja polttais mun tuhaksi maahan. KERTTU. Mua miellyttää katsella nousevan aamun taivasta. ANNA. Kuinka on nyt tyttäreni tila? Oi! saako milloinkaan mun Liisani katsella taivasta nousevan aamun? KERTTU. Toivokamme niin, luottaen korkeuden armoon.
Kankahilla kuivilla. Missä reuhtoo rikkaus? Korpisoilla kolkoilla. Entäs maine, kunnia? Tuolla vuorten harjuilla. Mutta missä lempi? Ai! Rauhan ruusulaaksot sai! Kuin kukka rannan hiekassa, Mun sydämeni Liisassa Niin kiinni riippuvi. Mut myrsky jos vaan kohtaapi, Ja toinen kukka hohtaapi, Niin jätän Liisani.
Tuo varsinainen innokas rakkaus kyllä syntyy jälkeen päin, kunhan nyt vaan suosionne saavuttaisin, Liisani saatatteko minulle lempenne luvata? Noh! Voitto! VOITTO. Te siis suostutte, eikö niin? LIISA. No olkoon niin! Mutta te kovasydäminen, ette minua huomannutkaan! VOITTO. Minä olin sokea narri! Vaan nyt aukeavat silmäni ja minä näen taivaan edessäni!
"Tiedän kyllä Jumala nähköön!" vastasi veijari ja pyyhki silmiänsä huo'aten. Ojamylläri puheli edelleen: "Nuoret saattavat kuolla, vanhan täytyy kuolla, ja pane tähdelle, minun suhteeni ei asia enää kauan viivyttele. Jos Katri vainaja Jumala antakoon hänen sielullensa rauhaa! on mulle jo harmaita hiuksia kylliksi tehnyt, niin on Jaakko minulle kokonaan arkun naulaksi! Liisani voi Jumalani!
LIISA. Tapani, mua vartoo ihana onni. TAPANI. Minä tiedän, Liisani. LIISA. Mitä tiedät, ystäväin? TAPANI. Sä kohta näet maailman kauniin rakennon. LIISA. Mä kohta näen kauniin, vakaan Tapani'in. Oi, etpä taida käsittää, kuinka varron sen hetken tuloa, jona saan nähdä sun kasvos. TAPANI.