Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. toukokuuta 2025
Mun sydämessäni Ei löydy sääliä, ei armoa! NYYRI. Niin tule, suuret sanas toteuta! LALLI. Ja kuitenkin, kuink' olin onnellinen Ma ennen: helmalapsi Onnetarten! NYYRI. Voi kehno, heitä miekkas männikköön Ja antaudu karjan-paimeneksi! Ei sinuss' ole miestä ensinkään! Kansamme vainoojaa sa olet läsnä Sun tulis ottaa askel vaan mut viivyt! Pitääkö minun nostaa koston nuoli! LALLI. Kansamme vainooja!
Tuolla on taasen napoleoni laattialla! Kas noin! ja nyt kaksi vahvaa ristisolmua, teidän suotuisalla luvallanne, ja rahat ovat tallessa. Tunnustakaa, tunnustakaa leikin vuoksi, te onnen helmalapsi! Kova ja ympyriäinen kuin kanuunan luoti. Ah, jospa vaan olisivat Austerlitsissa ampuneet meitä semmoisilla luodeilla, niin, jospa olisivatkin.
Laskee kätensä alas. Veljekset syleilevät toisiaan. Eläkööt maamme sankar'-nuorukaiset! Nyt meill' on riemun loistavainen juhla, Jalosti onnen-taivas ruskottaa! Lähestyn päivän iltaa iloisena, Kun jalot ruusut jääpi haudalleni. Murheisen kyllä sanoman toit, poika; Vaan aate, josta taistellahan siellä On voitollinen taivaan helmalapsi. Kyll' urhoin johtajan taas taivas nostaa.
Filosofia, useimpien tieteiden yhteinen emo, josta nämä historiallisen kehityksen kuluessa ovat irtaantuneet, läpikäy taas juuri meidän aikamme yhtä tyypillisistä murroskausistaan: sen rakkain helmalapsi ja kuopus, psykologia, sielunelämän tiede, yrittää nyt lopullisesti katkaista elimellisen siteen emoonsa ja tarmokkaasti vaatii itselleen tieteiden tasavallassa omaa riippumatonta alaa.
Hänen maineensa kasvoi, hänen varallisuutensa lisääntyi, hän näytti yhä edelleen olevan onnen helmalapsi... Sellaisena piti hän itsekin itseään ja oli valmis myöntämään, että hän nyt vasta oli oikeastaan joutunut omalle alalleen.
Synnyinpaikkani on parhain, vaikka muutoin oisinkin Onnetarten helmalapsi, eloni ois mahtavin; Vaan en kuulis kesä-illoin kotikuusten huminaa, Näkis' en kuin päivä kirkas synnyinpaikkaa kaunistaa. Oi, en silloin onnestani oikein voisi iloita, Heitetty jos oisin maille kauvas synnyinpaikasta, Elämäni aamuhetkiin lennähtelis aatoksein, Missä yksin voisin löytää ilon, rauhan syömmellein.
Teidän tässä levollisna, rauhallisna kuhnaillessanne seuraan häntä! Seitsemästoista Kohtaus. EDELLISET pait KERTTU ja NYYRI. SORRI. Kah. miss' on Kerttu? KITKA. Hänkin paennut! SORRI. Ja meidän kaikkein näkemättä! KAIKKI. Kummaa! LALLI. Haa! Vaimo! vaimo! Lemmon helmalapsi! Täss' on taas suuri petos tapahtunut, Mut moisen pilkan kostan kovasti!
Arvokkaasti kohotti tämä ylön varhain saavutetun mahtavuuden pilaama onnen helmalapsi olkapäitään vastatessaan: "En tunne tuota nuorta herraa enkä tiedä milloinkaan ennen häntä nähneeni. Sen vaan voin hänen ulkonäöstänsä päättää, että hän Saksan maalle on jättänyt rakkaan morsiamensa, jota hän kai nyt ikävöiden ajattelee!"
Päivän Sana
Muut Etsivät