Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025


Kaikki puuha Nyt työn vain turmelee, ja itse voima Takertuu omaan väkeensä. Nyt kiinni Sinetti vain, ja kaikk' on kaikki! Eros! Ma tulen, armas! Eros! Mua varro: Miss' sielut lepää kukilla, me siellä Käsikkäin kuljemme ja kaikki henget Imehdytämme reippaall' ilollamme; Aeneas Didoineen saa yksin jäädä, Muut kaikki meitä seuraa. Eros! Eros! EROS. Mitä, herra?

EROS. Kummia kuuluu, herra. ENOBARBUS. Mitä? Sano! EROS. Caesar ja Lepidus ovat ryhtyneet sotaan Pompejoa vastaan. ENOBARBUS. Se on vanhaa. Entä tulos?

ANTONIUS. Näet joskus pilven lohikäärmeenmoisen, Udussa näet kuin leijonan tai karhun Tai tomillisen linnan, jyrkän vuoren, Särmikkään kallion, sinervän niemen Ja puita, jotka maailmalle nuokkuu Lumetta kaikki. Sinä näit nuo näyt. Nuo iltahämyn kuvajaiset? EROS. Kyllä. ANTONIUS. Mik' on nyt hevonen, se tuokiossa Hajautuu pilveen, erottamatonna Kuin vesi vedestä. EROS. Niin kyllä, herra.

Vakuutan sinulle, ettei Arkipelagi ole niin sininen. Samassa juoksi Plautiuksen pikku poika luokseni ja rupesi kyselemään jotakin, mutta minä en ymmärtänyt, mitä hän sanoi." "Oi Athene," huusi Petronius, "päästä auki siteet, joilla Eros on tämän pojan silmät sitonut, sillä muuten hän halkaisee päänsä Venuksen temppelin pylväisiin."

Lähestyä jälleen tohti mikä kuului yhtehen. Kääntyi tunne toistaan kohti, kääntyi katse toisehen. Kaikki, mikä eros kerran, yhtyi halki aavan, yön. Meille siirtyi voima Herran, siirtyi ihme luomistyön. Aamun siivet, kautta vaivain luokses toivat, armas, mun, sinetöi tähtitaivain pyhän liiton solmitun. Riemuinemme, suruinemme oomme lapsia me maan.

»En ole vielä niin kaukana», vastasi kreikkalainen hymyillen; »tai sanonpa kuten Tibullus, Ket' ohjaa lempi, hän, kuhun kulkeekin, Pyhässä turvass' on. En ole todella vielä rakastunut, mutta voisin sen tehdä, jos lempeni esineen kohtaisin. Eros kyllä soihtunsa sytyttäisi, mutta papit eivät ole vielä antaneet hänelle öljyä.» »Arvaanko ma lempesi esineen? Eikö se olekin Diomedeen tytär?

Sota välillänne. Se on kuin halkeaisi maailma, Ja ruumihilla rotko täytettäisiin. ANTONIUS. Kun huomaat, miss' on tämän riidan alku. Niin siihen moittees käännä; niin ei yhtä Voi rikoksemme olla, että lempes Voi tasan puoltaa kumpaakin. Nyt lähde, Valitse seurasi ja määrää itse Ne kulut, joita matkaa varten vaadit. Viides kohtaus. Paikka sama. Toinen huone. ENOBARBUS. No, Eros hyvä, mitä kuuluu?

EROS. No, rouva, lähennelkää, lohdutelkaa' IRAS. Se tehkää, hyvä kuningatar! CHARMIANA. Niin, tehkää, kaikin mokomin! CLEOPATRA. Mut antakaa, ett' istuudun. Oi, Juno! ANTONIUS. En, en, en, en! EROS. Silmätkää tänne, herra! ANTONIUS. Oh, hyi, hyi, hyi! CHARMIANA. Hyvä rouva, IRAS. Hyvä rouva, armas kuningatar! EROS. Hyvä, hyvä herra! ANTONIUS. Niin, herra, niin!

Mut kuulkaahan, teit' odottaa Antonius; Ma oisin voinut uutiseni säästää. ENOBARBUS. Ei siitä apua; mut menneeks olkoon. Antonion luokse minut saata. EROS. Tulkaa. Kuudes kohtaus. Rooma. Huone Caesarin talossa.

ENOBARBUS. Siis, mailma, sull' on enää kaksi leukaa; Nyt niiden väliin kaikki syöttees aja; Ne toistaan järsivät. Miss' on Antonius? EROS. Kävelee puistikossa näin, ja kortta Edessään potkii, huutaa: »Lepidus, hölmöJa kurkkua sen miehen uhkaa, joka Pompejon tappoi. ENOBARBUS. Varusteiss' on laivat. EROS. Italiaa ja Caesaria varten.

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät