United States or Namibia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Huone Antonion asunnossa. ANTONIUS. Ei, ei, Octavia, ei yksin se, Sen soisin anteeks, sen ja monta muuta Sen tapaista; mut Pompejoa vastaan Uutt' alkoi sotaa, testamenttins' sääsi Ja kansalle sen julki luki, pahaa Minusta puhui, ja kun vihdoin täytyy Mua kiitelläkin, niin on kiitos kylmää Ja kuivaa, perin niukkaakin. Kun tarjon On paras tilaisuus, hän sit' ei käytä. Tai nurkuen sen tekee.
EROS. Kummia kuuluu, herra. ENOBARBUS. Mitä? Sano! EROS. Caesar ja Lepidus ovat ryhtyneet sotaan Pompejoa vastaan. ENOBARBUS. Se on vanhaa. Entä tulos?
CAESAR. Tuohon käteen! Sisaren sulle annan, jota lemmin Niin kuni koskaan veli. Eläköön hän, Maat yhdistäin ja sydämmet! Tää liitto Ikänä älköön lauetko! LEPIDUS. Niin, aamen! ANTONIUS. En aikonut Pompejoa sodittaa; Hän hiljan mulle suurt' on ystävyyttä Osoittanut; mun tulee häntä kiittää, Jott' ei saa soimaa maineeni; mut sitten Vaadimme häntä taistoon.
EROS. Caesar, ensin käytettyään häntä sodassa Pompejoa vastaan, kieltää nyt häneltä kaiken valtamiehyyden eikä suo hänelle mitään osaa voiton kunniasta; eikä siinä kyllin, vaan lisäksi syyttää häntä entisestä kirjeenvaihdosta Pompejon kanssa, ja panee, oman ilmiantonsa nojalla, hänet vankeuteen, jossa nyt se kolmas mies raukka istuu, kunnes tuoni hänen tyrmänsä avaa.