Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Koitar, Jo korpin avaa silmät! Tuska kaivaa: Tuoss' enkel' taivaan, täällä hornan vaivaa! Nyt on aika! Kolmas kohtaus. Etuhuone Imogenin huoneiston kyljessä. 1 YLIMYS. Teidän ylhäisyytenne, te olette mitä maltillisin, vaikka häviättekin, kylmäverisin mies, mikä koskaan on noppaa heittänyt. CLOTEN. Tuleehan sitä joka mies kylmäksi, kun häviää.
Mut toinen tumma, punatumma oli, kiveä karkeaa, kuin poltettua ja rosopintaa pitkin ynnä poikin. Ja kolmas, muita ylin, näytti tehdyn porfyyrista niin punahehkuvasta kuin veri, joka valtimosta syöksyy. Nojaten siihen jalkapohjin kaksin Jumalan enkel' istui kynnyksellä, mi näytti kuin ois timantista ollut. Nuo kolme porrasta ma johdoll' Oppaan alttiisti astuin.
Sivulla kumpaisellakin sen näin ma jotakin valkeaa, ja alempana taas toista valkeaa, mi siitä välkkyi. Avannut suutaan viel' ei Mestarini, kun sivuvalkeat jo siiviks muuttui; hän silloin tunsi merta matkaavaisen ja huusi: »Joudu, joudu polvillesi! Kätesi risti! Enkel' on hän Luojan, saat nähdä moisia nyt toimijoita.
Kun sä kaipaat puhtahinta palvelusta Jumalan, Kuolemata maistamatta autuaaks' sun koroitan: Laupeuden enkel' olla saat sä ainiaan, Tuskain lohdutusta kantaa asuville maan. Missä sairas on ja missä sota, vainot ahdistaa, Siellä laupeuden enkel' lohdutusta tarjoaa. Täynnä Luojan rakkautta maljas olkohon, Onnesi on, lohdutusta kun saa onneton."
Musta henki, tiedä se, Jumala antoi joka lapsellen Enkelin, joka näkymättömänä Alati hoitaa, suojelee ja turvaa Pienoista lasta, päivin sekä öin. Kuin laps on vaarassa ja kuin se lankee, Niin ottaa enkel' lapsen syliinsä, Ett' ei se loukkaudu. Milloin tulen Tai veden vaara uhkaa, puhaltaa se Taivaallisella hengellään pois liekit Ja kantaa pienokaisen yli virran. Kuin lapsi tekee syntiä, niin itkee Tää enkel' oikein sydämmellisesti, Ja kyynelensä vuotaa lapsen poveen, Herättää omantunnon nukkuvan. Se ään' on, jot' ei kuule kenkään muu, Vaan se tok' aina kuiskaa: armahainen, Sä puhdas, hyvä ollos! Jumalaa Sä pelkää!
Koska loppui kirkkovuos, Olin aivan synnin suoss'. Synnin tietty seuraus Kuolo on ja kirous. Jesus syntyi jouluna; Siitä sain mä toivoa. Kristus oli kuvattu, Lunastajaks luvattu. Enkel' lausui taivaasta: "Rauha olkoon mailmassa!" Vasta vuonna uutena Aukas suuni Jumala Laulamahan kiitosta Uudest' armoliitosta, Minkä maailmaan Hän toi, Mullekin siis osan soi,
Ja sitten tuli haamu, Kuin enkel' ihanainen, valkohiukset Verillä tahratut; se huusi ääneen: "Clarence on täällä, viekas, luihu Clarence, Jok' otti hengen multa Tewksburyssä; Oi, raivottaret, piinaan hänet viekää!"
Mä enkeliksi tulla himoitsin, Kun enkel' oli armahanikin. Mut tomussa mun ollessani, jo Hän loisti kirkasna kuin aurinko. Kun siipiänsä tahdoin sukostella, Ne välkkyivät jo Luojan istuimella. "Tee, Luoja, minut enkeliksi, tee!" Niin sieluni viel' aina huokailee. Himoitsen yhä armahani luo, Ja kerran hetki koittaneekin tuo.
Mun siinä sumentuivat silmät, viime sanani oli nimi Neitseen; siihen ma kaaduin, jäi vain sinne ruumis kuollut. Ma totta puhun, eläville kertaa: Jumalan enkel' otti mun, mut piru pimeyden huus: 'Miks viet sa saalihini? Ijäisen hänestä, laps Taivaan, saanet vuoks kyyneleen, mi hänet multa riistää, mut muuhun nähden mull' on toiset tuumat.
Hän, jok on paikkani maan päällä vienyt, mun oman, oman paikkani, mi vapaa Jumalan Pojan kasvojen on eessä, mun hautani on viemäriksi veren ja loan tehnyt niin, ett' Enkel' Tuonen, mi alas lankes, iloita voi siitä.» Värihin pilvein, milloin aamuin, illoin Aurinko niitä vastapäätä palaa, ma näin nyt verhoutuvan kaiken Taivaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät