Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Hm, vastasin minä epäileväisesti, sillä paha oli mielestäni valhetella paha tottakin puhua. Niin, samahan se on, jutteli Matti, millä vaan Hungerveltti näin uutisen rajassa, Uodin koukuissa käpälämäkeen ajetaan. Enhän minä tuosta paljoa ymmärtänyt, istuin vain ovensuussa olevan kaljatynnyrin kupeella ja vaikenin.
"Sitte menen kohteliaasti heidän puheilleen ja pakisen seuraavaan tapaan: Herrat ovat nähtävästi tulleet tänne tarkastamaan työväen asunto-oloja, ja se onkin paikallaan. Eikö näin yöllä? Elkää turhaan peitelkö asiaanne! Enhän minä tahdo mitään salata. Olen päinvastoin vointini mukaan altis avustamaan teitä kaikessa, mikä tulee yhteiseksi hyväksi.
»Mutta sanotaanpa heidän naistensa joukossa olevan muutamia sieviäkin tyttöjä», virkkoi Guthrie, »ja sen Cunningham paraiten tietänee.» »Mitä, veikkoseni!» sanoi Cunningham; »eihän tuo toki liene moitetta?» »Enhän minä mitään moittivaa virkkanut», vastasi Guthrie.
"Enhän minä siinä tiennyt sylittäin arvata olisiko ollut parikymmentä " "Taikka paljon enemmän", virkahti Hovilainen riemulla, "vähät siitä, olihan siinä Kolusaari meidän välillämme, joka esti näkemästä". "Kuinka leveä on salmi mantereen ja Kolun välillä?" kysyi tuomari lautamiehiltä. "Runsas kivenheitto". "Niin, aina vaan epämääräisiä tietoja" sanoi tuomari kohauttaen olkapäitänsä.
Ja selvinä alkavat piirtyä kuvat, värikylläisinä ja luomistuoreina, liittyen toinen toisehen pitkän hopeisen ketjun lailla. Lämpimästi, kaikin vaistoin, suo mun elää aikani. Enhän tahdo tutkistella mitä tuosta seurasi. Tämä päivä kallihimpi mulle on kuin huominen. Yksi täyteläinen hetki! Huomen vaikka kontaten. Tyhmät neitseet, oli heillä öljy kallehin lampuissaan.
Paitsi sitä", arveli Dora, heittäen hiuksensa taaksepäin ja kummastuneena katsellen tätiäni ja minua, "miks'ette molemmat lähtisi? Enhän minä ole niin kovasti kipeä. Olenko?" "No, mikä kysymys!" lausui tätini. "Mikä mielijohde!" sanoin minä.
MARI. Eikö mitä, enhän minä sitä enää ole. Mutta koska sinä sen perille olet tullut, niin täytynee mun tunnustaa, että ensimmältä kihloissa ollessamme väliin todella kävinkin mustissa sukissa; vaan se tuli ainoastaan siitä, etten sinua vielä silloin tuntenut niin hyvin kuin nyt, kultaseni.
Tässä kun saa istua päivät päätään ja katsella noita tuskia... Eikä voi auttaa, vaikka henkensä antaisi... Sitten kun vielä ovat vaivaloisia nuo toisetkin... Ja nälkä lisäksi kaikilla... Pääsisin edes hankkimaan... Mutta enhän voi jättää tätä...
Kun se helpotti, jatkoi Sikke puhetta: Pentti on pyydyksillä ja Risto on ollut monta päivää Pölkkypurolla Leenan hierottavana. Tänään hänen pitäisi tulla kotiin. Miten sinä, Sikke, tulet toimeen näin yksin koko pitkät päivät? Enhän minä ole yksin, kun Risto on kotona ja hovin Inkeri käy melkein joka päivä ja Pölkkypuron pikku Sannakin tulee, kun vaan pakkaselta tarkenee.
Kuuletteko? Lapsi itkee. Herra pieksee sitä. Voi, voi, auttakaa, hyvät ihmiset. Vaimo parka! LEENA-KAISA. Tulkaa auttamaan häntä sänkyyn. TOPPO. Minä tulen, minä tulen. Tiedätkö, Leena-Kaisa, kyllä me miehet sentään olemme niin kelvottomia. Täytyy tunnustaa. LEENA-KAISA. Huolikaa nyt siitä. Joutukaa vaan tänne avuksi, enhän minä yksin saa häntä mihinkään. TOPPO. Nostetaan yhdessä, nostetaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät