Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Kun se helpotti, jatkoi Sikke puhetta: Pentti on pyydyksillä ja Risto on ollut monta päivää Pölkkypurolla Leenan hierottavana. Tänään hänen pitäisi tulla kotiin. Miten sinä, Sikke, tulet toimeen näin yksin koko pitkät päivät? Enhän minä ole yksin, kun Risto on kotona ja hovin Inkeri käy melkein joka päivä ja Pölkkypuron pikku Sannakin tulee, kun vaan pakkaselta tarkenee.
Siinä mietin puraisikohan Iida-mamseli tuona iltana maisteria nenään, kun samassa astui sisään piika Sikke ja Iida-mamseli, 'sillä siinä susi, jossa soihitetaan'. Iida-mamseli käski Siken kutsua maisteria omaan huoneesensa, johon hän itse meni. Silmänräpäyksen kuluttua astui maisterikin salin läpi Iida-mamselin huoneesen, jättäen oven raolleen.
Kuka olisi voinut uskoa, että tämä oli entinen punaposkinen, pyöreäkasvoinen Lieksalan Sikke. Hän ojensi laihan kätensä. Hyvää päivää, Sikke! Jumal' antakoon, Tuomas. Eikö sinua palella, kun täällä on niin kylmä? kysyi Tuomas. Ei kovin. Kyllä täällä tulee lämmin, kunhan lakeinen saadaan kiinni. Tuli taas yskän kohtaus.
Muutamana yönä, kun meidän renki meni hevosia katsomaan, näki hän tulen leimuavan Lieksalassa päin. Me kiiruhdimme kaikki sinne. Ei siellä ollut muuta tekemistä kuin korjata ihmiset ja eläimet hangelta. Lieksalan perheestä ei ollut muita lämpimään saatettavia kuin kaksitoistavuotias Sikke ja seitsenvuotias Risto.
Tuomas veti hiilet uunista, istui vielä vähän aikaa ja pani sitten lakeisen kiinni. Kunhan ei Risto nyt tulisi, hätäili Sikke. Kuule, Tuomas, jos näet Riston kotimatkalla niin elä mene häntä puhuttelemaan. Hän luulisi vieraaksi... Eikö hän sitten tahdo vieraita puhutella?
Tuomas jo mieli kääntyä pois ovelta ... silloin kuuli hän heikon yskäyksen sisäpuolelta. Sikke on yksin kotona ja ovi on susien tähden suljettu, arveli hän ja astui sisään. Pirtti lämpisi parhaillaan. Noin puolitoista kyynärää korkealta lattiasta oli huone täynnä savua.
Kyllä ... mutta kun sinä näytät vähän herralta... Risto luulee kaikkia herroja majurin tovereiksi ja hän tulee aina niin kummalliseksi, kun semmoisia näkee. Hänen päänsä menee sekaisin, ja hän alkaa miettiä kostoa. Tuomas muisti hovin Inkerin käytöksen Kaupunkiniemellä ja sanoi: Herroja taitavat täällä tervejärkisetkin kammoksua. Hyvästi tällä kertaa Sikke!
Tuosta se talo hävisi. Mitenkä se hävisi. Paloi. Missä on talonväki? Sikke ja Risto asuvat minun kanssani tuolla takamaalla entisten sysimiesten pirtissä. Missä ovat isäntä ja emäntä? Mullassa. Tuomas tunsi vanhastaan Pentin harvapuheiseksi. Hän oli nyt puhunut tavattoman paljon, ja Tuomas tahtoi jättää hänet rauhaan. Silloin juolahti hänen mieleensä taannoinen tapaus.
Emäntä oli säikähtänyt niin kovasti, kun kuuli huudon »tuli on irti», että oli kaatunut hengetönnä lattialle. Tuli jo nuoleksi seiniä, eikä lapsilla ollut muuta neuvoa kuin kantaa äiti ulos. Taakka oli liian raskas seitsenvuotiaalle. Siitä päivin rupesi Risto käymään kyttyräselkäiseksi. Sikke sai pahan yskän, kun puoli alastonna ja avojaloin niin kauan tuli hangessa seisomaan.
Ne hoitavat minua ja sitten... Annapas minulle vakka tuolta penkin alta! Tuomas toi vakan. Katso tätä! Sikke otti vakasta vanhaan pumpulihuiviin käärityn kirjan ja ojensi sen Tuomaalle. Se oli tuo vuonna 1701 painettu suomalainen virsikirja. Keneltä tämän olet saanut? Se on Inkerin kirja. Hän on opettanut Sannaa ja minua lukemaan sitä. Ja Sanna osaa veisatakin. Hänellä on niin heleä ääni.
Päivän Sana
Muut Etsivät