United States or Vanuatu ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niin, uudistan sen vielä: se oli herttainen aika! Meidän pieni Rudolfimme oli nyt seitsenvuotias nuorukainen ja hänen tuli oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Hänen opettajansa olin minä. En olisi hennonut antaa minkään kotiopettajattaren nähdä tuon pienen sielun alkavaa kehitystä ja neuvoa sille tiedon ensimäisiä salaisuuksia.
Voimakasta hammasriviä, karkeatekoista luurankoa ja paksua kaulaa tarkastaessa voi käsittää mahdolliseksi, että susi voi, seitsenvuotias lapsi kidassaan, paeta metsään. Susi on kaikkien eläinten vaarallinen vihollinen, niin hyvin pienimpien lintujen, joiden pesät se hävittää, kuin suuren hirvenkin.
Eräänä aamupäivänä, kun Ester ja Bengt söivät suurusta ja pikku Sven nyt "suuri" seitsenvuotias poika joka istui heidän välillään, koululaiseksi kohonneen syvällä totisuudella sekä selvästi ymmärtäen ajan tärkeyden ahmi velliänsä, virkkoi Bengt jyrkästi, niinkuin se, joka kauan on ajatellut sanottavaansa: "Näin ilkeää unta viime yönä.
Poijes kääntyy, salaa liinallaan Kävellessään pyyhkii kasvojaan, Hyräelee surulaulelmaa, Tyttöön katsahtaa, Tuolillensa istahtavi niin, Päänsä nojaa käsihin. Tuttu kuva pyrkii mullastaan Häiritsemään hänen rauhoaan; Vuosia jo vaikka maannut on, Nousee toisinaan; Nyt sen taasen kävi nostamas Tyttö seitsenvuotias. Sairas, terve.
Constance oli pienessä, keltasella silkillä verhotussa vierashuoneessa, josta hän paljon piti; hän istui sohvan ääressä, ja sohvalla lepäsi pitkällään heidän ainoa, jumaloittu poikansa, seitsenvuotias Maurice. "Onko hän sairas?" kysyi Mathieu. Poika näytti vankalta; hän oli hyvin isänsä näköinen, ainoastaan kasvojen alaosa oli karkeampi.
Lapset suljettiin silloin torppaan lukon taakse ... etteivät olisi päässeet ulos ... itseään vahingoittamaan. Niin kuin ne olisivatkaan voineet talvella ulkona liikkua! Eihän Sakriksella ja hänen veljellään ollut housujakaan ... vaikka veli, Sakrista vanhempi, oli jo seitsenvuotias... Eikä siskolla ollut hametta... Paljain säärin koikkelehtivat he ahtaassa tuvassa.
Hänen seitsenvuotias tyttärensä valkosine irrallaan olevine hiuksinensa seisoi paitasillaan punatukkaisen naisen vieressä pidellen pienellä, heikolla kätösellään tämän hameesta ja pysähtynein silmin kuunteli tarkasti niitä rivoja sanoja, joita mies- ja naisvangit viskelivät toinen toisilleen, sekä kuiskaili niitä itsekseen ikäänkuin muistiin pannakseen.
Vuotta ennen oli hän konnan keinoilla saanut vanhimman pojan, Antin, lähtemään sotapalvelukseen. Eikä hänestä sittemmin ole mitään kuultu. Isäntä pyysi saada pitää Samulin kotona, kun toinen pojista oli vasta seitsenvuotias, lupasipa hankkia miehen sijaankin. Mutta siinä ei esteleminen auttanut. Samulin täytyi lähteä. Ja sille tielle hänkin jäi.
Tulematta Tarasin luo Nehljudof pysähtyi käytävälle erään arvokkaan näköisen valkopartaisen vanhuksen kohdalle, joka jutteli nuoren talonpoikaisissa vaatteissa olevan vaimon kanssa. Vaimon vieressä istui sääret riipuksissa seitsenvuotias tyttönen, uutukainen, sarafaanihuivi päässä ja melkein valkoinen letti niskassa, herkeämättä naksutellen hampaissaan siemeniä.
Enhän minä tiedä mistään rikoksesta!" Kun eron hetki tuli tarttui Nahyda, joka silloin oli seitsenvuotias, kiinni isäänsä eikä vaimokaan tahtonut erota miehestään. Sentähden seurasi häntä vaimo ja lapsi hänen vankeuteensa. Kauvan mietiskelivät vanhemmat minkä rikoksen he olivat voineet tehdä ja kuka heille tämän kovan kärsimyksen oli saattanut.