Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Sakris lähti kulkemaan häntä kohti ... ja huudahti: Tui, tui! Tyttö katsoi Kukkelmaniin ... tirskahti nauruun... Juoksi sitten takaisin sisään ... ja palasi portaille tuoden kanssaan vanhahtavan naisen ja lapsia. Sakris tallusteli lähelle. Lapset nauroivat, ja pienemmät heistä alkoivat kirkua. Sakrista se kirkuminen harmitti.
Ja hän pelkäsi Sakrista, niin mielettömät oli ramman silmät. Mimmi nauroi makeasti. Sitten myöskin Sakris alkoi nauraa, lyhyesti ja hehettäen. Hän katseli herroihin, sanoen: Ei mitään ... en minä teke mitään pahaa teille. Hyvä on. Minä kiitän teitä. Minä kiitän! Mutta Nelma! Nelma hypisteli ohimotukkaansa. Hän huudahti: Pois tuon voisi ajaa. Hulluksi hän tekisi ihmisen...
Mutta silti: äidin olisi kuitenkin pitänyt ... rakastaa Sakrista..! Tietää, että hän oli äiti!
Hän säpsähti: ajatteli jonkun tuttavan nähneen hänet täällä. Ei jaksanut oikein arvioida, mikä tuo huutelija ulkona oli. Mimmi sanoi: Nelma, etkö kuule; sehän on rakastunut sinuun. Nelma vetäytyi ikkunasta. Rakastunut? Ja kuka? Kukapa häneen rakastuisi ... kun hän oli tällaisessa paikassa? Sakrista hän ei ajatellut.
Kukkelman tiuskasi Mimmille: Minä en puhu teille mitään. Ja minä en ole nalli ... en poika. Ja miksikä en voisi olla poika? Poika ... se ei ole mitään pahaa. Mutta minä tarkoitan puhua Nelmalle asioista ... tarkoitan vakavaa asiaa. Mimmi katseli varsin kummastuen Sakrista ... hänen silmänsä oikein tutkivat tuota joulupukkia. Hän vastasi: Vakavaa asiaa?
Olihan Bergmanilla itselläänkin ... ilkeä akka: komenteleva ja ärhentävä. Nyt ei akka sattunut olemaan kotona. Mutta Bergman kuunteli Sakrista melkein ilveilevän näköisenä... Naurahteli hänelle ... ja alkoi sitten kertoa matkustelleensa etsimässä töitä, sekä junalla että jalkaisin.
Hieman pettynyt on Sakris tästä vanhasta naisesta, jota hän muuten luulee palvelijattareksi: melkoisesti kumara ja vanha akka! Täti jälleen luulee Sakrista kerjäläiseksi. Hän kysyy: Mitä te tahdotte? Kuka te olette? Minä olen se byggmestari, joka on tilattu tänne tekemään talo koirille, vastaa Sakris. Täti sanoo: Kuka tilannut? Mitä tekemään? Kartano koirille.
Rouvan hiukset ovat sekaisin ... suortuvat riippuvat tukkuina siellä ja täällä kasvoilla. Iho ei ole punainen, vaan harmahtava. Nyt rouva kohottautuu ähkien istumaan ja katsoo Sakrista ihmetellen ja kysyvästi... Raaviskelee päätänsä ja poveaan ... rinnat ovat kuin mitkäkin tavattoman suuret kumipallot, jollaisia lapset Helsingissä Esplanaadilla potkivat.
Sakris huomasi jotain vaaraa ja pujahti aivan lankkuaidan juureen. Siinä hän nyt kyyröttää ... ja nostaa hiuksia korvansa edestä, kuuntelee. Siellä huoneessa on jo kolmaskin nainen ... joku kurkistelee ulos ikkunasta. Varmaankin joku vahti. On jo kovin hämärä, Sakrista ei näy. Se kolmas toruu tyttöjä: sanoo heidän puhelleen jonkun ulkopuolella olevan kanssa.
Mutta ei hän Sakrista moittinutkaan ... olihan Sakris hänelle hyvä ... oli hankkinut nämä kauniit vaatteetkin, jotka Nelmalla oli yllään. Omansa rinnalla kulki Sakris niin ollen, ylpeänä ja suojelevana.
Päivän Sana
Muut Etsivät