United States or French Southern Territories ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tiedusteltiin asiaa pikkukaupungissa poliiseilta. Ne kehottivat kääntymään Helsingin kunnan välitystoimiston puoleen ... antoivat osoitteenkin. Passia varten oli Nelmalla valokuvia; oli toki kahtakin lajia ... nimikorttien ja kuvapostikorttien joukossa. Ja ne kortit, valokuvat ja vähän vaatetta ja evästä mukanaan lähetettiin Nelma Helsinkiin.
Miten olikaan Nelma tänne joutunut! Olisipa hän saanut luokseen edes tyttösensä. Siitä asiasta ei hän vielä hiiskunut Kukkelmanille. Toinen olisi voinut ajaa hänet pois ... eikä Nelmalla nyt ollut paikkaa, minne mennä. Mimmikään ei kirjoittanut hänelle mitään. Entäpä jos Kukkelman olisi ollut edelleen hyvä, vaikkapa olikin säälittävä ja inhottava! Mutta minkälaiseksi hän olikaan muuttunut!
Nähdessään Nelman uuden leningin hän kysyi, mitä se oli maksanut, ja nousi sitä katselemaan, moitti siinä jotain, mikä ei ollut muodissa... Nelma tuntui tulevan vähän noloksi. Sitten valitteli Mimmi jälleen kuumuutta, hieroi poskiaan huulet auki ... ja tiedusteli, onko Nelmalla kellari, jossa hän pitää näillä ilmoilla maitonsa, voinsa ja lihansa, niin etteivät ne ala haista ja pilaannu.
Totisesti: aivan samanlaiset silmät kuin Nelmalla olivat sillä, jonka hän oli nähnyt unessa. Ihmeellistä! Kuinka tämä ollenkaan oli mahdollista? Nelma katseli ... hän näki ainoastaan Sakriksen pään. Sakris tuijotti häneen jäykistyneenä. Hoki itsekseen: Rakas, rakas, kultu! Tule minun tykö ... minä vien sinut pois..! Nelma kuuli Sakriksen huudahtavan nimeään.
Mutta ei hän Sakrista moittinutkaan ... olihan Sakris hänelle hyvä ... oli hankkinut nämä kauniit vaatteetkin, jotka Nelmalla oli yllään. Omansa rinnalla kulki Sakris niin ollen, ylpeänä ja suojelevana.