Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
"Niin no, tee sinä kuin tahdot, enhän minä voi sinua pakoittaa, mutta sen minä sanon, että piinata häntä et saa; hän on näet niitä ihmisiä, jotka kaikkia asioita niin paljon ajattelevat, sitä minä kyllä olen huomannut, ja silloin hän voisi tulla pahalle mielelle, kenties ei voisi nukkuakaan." "Mistä sinä tuon kaiken tiedät?"
Mutta sinun täytyy hankkia meille pojanvaatteet mistä tahansa; hakekaamme ullakolta, kaikista vaatekammioista. Kaikki avaimet esiin, ja liikkeelle, herra Planchette! Eteenpäin pojat, vapaat, suomalaiset ylioppilaat! Mutta neiti kullat, enhän voi sitä auttaa. Everstiluutnantin vaatteet ovat teille liian suuret, poikien vaatteet liian pienet. Teidän täytyy harjoitella ilman pukuja.
Pitäisin itseäni kitupiikkinä, joka ei jaa maljastaan janoaville, vaikka miljoonat kädet häntä kohden tuskaisesti kurkottavat. Etkö pelkää siten suurta pienentäväsi? Etkö pelkää siten pyhintä alentavasi ja myös samalla ijäistä itseäsi? En. Enhän tee muuta kuin mitä ovat tehneet kaikki suuret uskonnonperustajatkin, silloin kun he ovat syvimmät ajatuksensa sanoihin pukeneet.
Hän näytti epäilevän, jatkaisiko. Ja sitten tuli minusta herännyt mies, virkkoi hän verkalleen ja suutansa vähän hymyyn vetäen. Kuinka? kysyin suuresti kummastellen. Vaikka enhän minä sitäkään enää ole, jatkoi hän samalla tavalla kuin äsken. Te mahdatte varmaankin isosti haluta tietää, mitenkä minunlaisestani roistosta saattoi tulla herännyt. Niin, onhan se minusta vähän kummallista.
Jos ei asia ollut niin, miksipä silloin kirjoititte minulle semmoista kuin te teitte? Rouva Linde. Enhän muuta voinut. Kun minun tuli rikkoa välimme, niin olihan se minun velvollisuuteni juurinensa hävittää teissä kaikki, mitä te tunsitte minua kohtaan. Ja tätä tätä ainoastaan rahojen tähden!
Te sanotte olevanne kanttori Kekkonen Alamäeltä, sama joka on hakenut vieraskodin hoitajaksi ? MILLER. Ei tuntenut omaa kanttoriansa! No, tulkoon vaan, sillä tämä rupeaa suututtamaan. Hän on täällä taas ? Se on tuo sama hassu mies, joka eilen ! MILLER. Sano tunnetko tämän herran, Viivi? Enhän minä MILLER. No, sano! Tunnetko hänet? VIIVI. En, en minä En tunne.
Ennen jäähyväisiä hän vielä kuitenkin kääntyi emäntään ja sanoi: "meidän pitäisi rakentaa Juokoskeen yhteinen mylly; se varmaankin kannattaisi hyvin." "Rakenna sinä vaan, jos tahdot", lausui Kaisa. "Toinen puoli on teidän maata, enhän minä yksin voi miten rakentaa." "Sinä näyt kostavan ankarasti", lausui Kaisa, "sinä saatat onnettomaksi meidät vaan, se onkin minulle parahiksi."
Mutta minä heikko nainen, minä olen pitänyt lupaukseni pyhinä, ja minä annan sinulle anteeksi, jos sinä nyt rehellisesti kerrot minulle kaikki. Sano, löitkö sinä kovasti? KAMREERI. Josko löin ? ROUVA. Niin eilen illalla? ROUVA. Tunnusta nyt, löitkö kovasti! KAMREERI. Enhän minä lyönyt häntä. ROUVA. Etkö lyönyt? KAMREERI. En, vähän vain rintaa vastaan tyrkkäsin. ROUVA. Ja mistä syystä?
ROUVA OKSMAN. En, herran tähden, kuinkas minä sitä tietäisin? VALTER. Mutta ettekö saisi siitä jollain tavalla selkoa? ROUVA OKSMAN. Hyvä isä siunatkoon, pitäisikö minun ruveta urkkimaan kauppaneuvoksen salaisuuksia? VALTER. Enhän minä nyt sitäkään tarkoita, elkää säikähtäkö. ROUVA OKSMAN. Suokaa anteeksi, en jouda enään puhelemaan, täytyy mennä päivällistä laittamaan.
Hän lähti ulos, käyskenteli paikasta toiseen. Ei se käy, ei siitä tule mitään. Ei se milloinkaan kestä kuulla kaikkea, niinkuin se on. Kun edes osaisin olla sille hyvä. Mutta enhän saanut häntä edes kohti käyneeksi, en edes kättä annetuksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät