Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
EDMUND. Aattelen, veli hyvä, erästä ennustusta, jota näinä päivinä olen lukenut siitä, mikä näiden pimennyksien on seurauksena. EDGAR. Välitätkö sinä tuollaisista?
LEAR. Ja tässä toinen, jonka luihut katseet Sydämen laatuun viittaa. Estä häntä! Aseita! tulta! Lahjottu on oikeus! Kavala tuomari, miks hänet päästit? EDGAR. Jumala varjelkoon sun järkeäs! KENTIN KREIVI. Oi surkeaa! Miss' on nyt malttinne, Mylord. jost' usein ennen ylpeilitte? Niin sääliä hänt' alkaa kyyneleeni, Ett' aivan turmelevat teeskelyn.
Hän on valmis puolustaimaan. EDMUND. Puhalla! AIRUT. Kerran vielä! AIRUT. Vielä kerran! ALBANIAN HERTTUA. Tiedusta, mitä tahtoo ja miks saapuu Hän torven käskystä. AIRUT. Ken oletten te? Nimenne? Arvonne? Miks vastaatten Te tähän haastoon? EDGAR. Nimeni on mennyt; Sen syönyt, kalvanut on konnan hammas. Tok' yhtä jalo lien kuin vastustaja, Jonk' esiin kutsun nyt. ALBANIAN HERTTUA. Ken vastustajas?
ALBANIAN HERTTUA. Anna hengen mennä; Sit' älä kiusaa! Vihamies hänt' enää Tän tylyn mailman piinapenkissä Kiduttaa tahtois. EDGAR. Totta, hän on kuollut! KENTIN KREIVI. Ihmeellist' että näinkin kauan kesti Tuo varjo-elämä. ALBANIAN HERTTUA. Nuo täältä viekää! Yleinen suru olkoon ensi työmme. KENTIN KREIVI. Mun pakko täält' on heti matkustaa: Isäntä vartoo, viipyä en saa.
EDGAR. Paholainen kiusaa Tom-raukkaa yöpiian kielillä. Mörkö Tomin vatsassa mankuu kahta sillinmaitia.
EDGAR. Milloin sinä olet tähtitaikuriksi ruvennut? EDMUND. No, mitä siitä! Milloin näit isäni viimeksi? EDGAR. Eilen illalla. EDMUND. Puhelitko hänen kanssaan? EDGAR. Puhelin, kokonaista kaksi tiimaa. EDMUND. Erositteko sovussa? Etkö huomannut hänessä mitään nurjamielisyyttä, sanoissa tai käytöksessä? EDGAR. En vähintäkään.
EDGAR. Sen tiedän, prinssi. ALBANIAN HERTTUA. Missä piileilitte? Kuink' isän kurjuus tuli tietyks teille? EDGAR. Ma häntä hoidin. Lyhyeen sen kerron, Ja kun se kerrottu on murru, sydän! Häll' anoin siunausta, kaikki kerroin Ma retkeni; mut särkynyt tuo sydän, Liiaksi heikko kestämähän kahta Niin eri tunnett': iloa ja tuskaa, Hymyhyn katkes.
EDMUND. Ajattele, millä olet häntä mahdollisesti loukannut, ja pyydän sinua, karta häntä hiukan aikaa, kunnes on jäähtynyt hänen tulinen vihansa, joka tällä hetkellä niin hänessä raivoo, että tuskin sitä voisi lauhduttaa väkivaltakaan sinua kohtaan. EDGAR. Joku konna on minua panetellut. EDMUND. Sitä minäkin varon.
Pyydän sua, käytä yhtämittaista malttia, kunnes hänen kiihkeä raivonsa hiltyy, ja niinkuin sanon, piile minun huoneessani, jossa toimitan niin, että kuulet kreivin haastelun. Mene nyt; tuossa on avain. Jos ulkona liikut, pidä asetta. EDGAR. Mitä, veli? Asettako? EDMUND. Niin, veljeni, omaa parastasi sulle neuvon. Rehellinen mies en tahdo olla, jos aikeet heill' on sinua kohtaan hyvät.
Oi, kallis Edgar, Sa eksytetyn isäs vihan uhri, Jos sais sun tuntemalla vielä nähdä, Sanoisin: mull' on silmät taas. VANHUS. Ken siellä? Kies'auta! Ken voi sanoa: "nyt on pahin!" Mun pahemp' on kuin koskaan nyt. VANHUS. Tom hupsu. Ja pahempaa voi tulla; viel' ei pahin, Kun sanoa me voimme: "tää on pahin." VANHUS. Mies, minne ties? GLOSTER. Se onko kerjäläinen?
Päivän Sana
Muut Etsivät