Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
En suo rauhaa hälle; Maseeksi häntä valvotan ja puhun Siks, että loppuu hältä kärsimys; Teen vuoteen kouluks, rippituoliks pöydän; Jos mitä tekee hän, niin Cassion pyynnön Sekoitan kaikkeen. Riemuitse siis, Cassio; Sun puoltajasi henkens' ennen heittää Kuin asiasi. EMILIA. Kenraali jo tulee. CASSIO. Jäähyväiset ma lausun. DESDEMONA. Ei; mua kuulkaa
Sen Cassio tunnustanut on; ja palkaks Kosiotöistään vaimoltani sai hän Sen lemmenvakuuden, sen lahjan, jonka Min' annoin hälle; Cassion kädessä Sen näin. Se liina oli, vanha muisto Isältän' äidilleni. EMILIA. Taivaan taatto! Kaikk' ilman vallat! JAGO. Vaimo, vait! EMILIA. Sen täytyy, Sen täytyy ilmi tulla! Vait en ole, En, en; vapaasti niinkuin tuuli puhun.
Ja vaikka Cassion täytyy virkans' saada, Johonka täysin kelpaava hän onkin, Suvaitkaa odotuttaa häntä hiukan, Ett' oivallatte miehen ja sen vehkeet. Huomatkaa: vaimonne jos kiihkein innoin Ja tulisesti hänen puoltaan pitää, Se todistaa jo paljon. Siihen saakka Mua liian kiivaaks pelossani luulkaa Jot' olevani pelkäänkin ja syystä Ja syyttömäks' hänt' uskokaa, ma pyydän.
Jos kuinka Cassion hyväksi hän puuhaa, Kadottaa hän vaan maurin luottamuksen. Näin vaimon avut pikimustiks muutan Ja hänen hyvyydestään kudon verkon, Mi kietoo heidät kaikki. RODRIGO. Minä seuraan ajoa täällä koirana, joka ei aja, vaan auttaa muita haukkumaan.
NARRI. En tiedä, missä hän asuu; ja jos hänelle majan keksisinkin, ja sanoisin: tässä on Cassion asun maja, tai: tuossa on Cassion asun maja, niin saisin siitä asun omaan selkääni. DESDEMONA. Voitko kuulustella häntä ja ottaa oppia muiden neuvoista? NARRI. Kylläpä häntä tutkaisen koko maailmalta: kysyn niinkuin katkismuksessa: "mikä se on? vastaus". DESDEMONA. Etsi häntä ja käske häntä tänne.
Paitsi sitä antoi hän hänelle erityisesti oman sanansa, jota tämä ei pitänyt vähempiarvoisena kuin valtion takausta. Semmoinen maine oli siihen aikaan Cassiolla. Siis tuli Jugurtha, kuninkaan arvolle sopimattomalla tavalla, mitä kurjimmassa puvussa, Cassion kanssa Romaan.
EMILIA. Oletko koskaan hälle sanonut, Ett' uskoton on Desdemona? JAGO. Olen. EMILIA. Se valhe on, kirottu, häijy valhe; Niin, valhe, jumal'auta, musta valhe! Hän uskotonko Cassion kanssa? Cassion? Sanoitko niin? JAGO. Niin sanoin, vaimo. Vaiti Ja pidä suus! EMILIA. En, suutani en pidä; Puhua minun täytyy: murhattuna Tuoss' emäntäni makaa vuoteellaan. KAIKKI. Jumala varjelkoon!
Jäljestä huutajan ma itse juoksin, Ett'ei hän parullaan niin kävi toki Peloittais kansaa. Ollen nopsa juoksuun. Hän pakoon pääsi. Heti nyt ma käännyin, Kun miekan hälinän ja kalskeen kuulin Ja Cassion ääneen noituvan, jot' ennen En ollut koskaan kuullut. Tullessani Se kävi joutuun yhdess' oli miehet Ja iskivät ja löivät niin kuin äsken, Kun itse heidät eroititte.
EMILIA. Hän eikö ole luuleva? DESDEMONA. Ken? Hänkö? Aurinko hänen kotimaassaan, luulen, Ne huurut hänest' imi. EMILIA. Kah, tuoss' on hän! DESDEMONA. En häntä päästä ennen kuin hän Cassion Takaisin kutsuu. OTHELLO. Kyll', armas, hyvin. Ja sinä, Desdemona? DESDEMONA. Hyvin, armas. OTHELLO. Kätesi! Kostea on kätes! DESDEMONA. Sit' ei Viel' ikä kuivannut ja huolet.
Tarkatkaatte häntä: Niin häntä kuvaa oma käytös, että Puheeni säästää voin ma. Seuratkaa vaan Ja huomatkaatte, miten jatkaa hän. LODOVICO. Voi, että näin ma hänest' erehdyin! Toinen kohtaus. Huone linnassa. OTHELLO. Te ette mitään ole nähnyt siis? EMILIA. En kuullutkaan enk' epäillytkään koskaan. OTHELLO. Olette nähnyt hänet Cassion kanssa.
Päivän Sana
Muut Etsivät