Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. toukokuuta 2025
TUOMAS. Astukaa sisään vaan, täällä on herra von Mahlow. Oi, nyt saan taas voimaa! Ja vapaa. ERNST. Antakaa anteeksi, jos häiritsen. Minä tulen näyttämään erästä vaihe-seteliä. MAHLOW. Te?! Vaiheseteli ja keltä? ERNST. Yli 18000 taaleria Harris ja kumppanilta. ERNST. Isäni. ERNST. Hän odottaa vaunuissaan teidän ovenne edessä, tahdotteko te puhutella häntä itseä? MAHLOW. Ja kuka on teidän isänne?
Pitäähän toki sulhasen kirjoittaa morsiamelleen, että hän onnellisesti on kotonaan ja että hänen sydämensä palaa rakkaudesta!« Silloin kolkutti joku ovelle. Kreivi säpsähti. Kuka paholainen se on? kysyi hän itseltään. Kovasti huusi hän: «Astukaa sisälle!« Ja kolkuttaja totteli käskyä. Hän tuli. Katri seisoi kreivin edessä. Kreivi hämmästyi. Hän oli vetäynyt takaisin.
Sitte koska päämies oli antanut kertoa itsekullenki koiralle sanat: "Juoseppi! etsi Juoseppia!" jakoi hän tunnussanaksi ja vastahuudoksi "Juoseppi" sekä komentierasi niin: "Edespäin, astukaa!" "Seisahtakaa!" huusi nyt väkevä ääni toisaalta päin, "mitäs nyt on asiana?" "Oletko se sinä, Uoti?" kysyi Lauri. "Me haemme Juoseppia!" "Ketä Juoseppia?"
"Te olette unhoittanut, että meillä on tasa-valta, ja että kaikki vapa-sukuisuus on kumottu." "Herra! Todellista vapa-sukuisuutta ei voi koskaan kumota; sillä se on kuolematon", sanoi subretti ja kohotti ylevyydellä olka-päitänsä. "Tehkää hyvin ja astukaa sisälle!" Menneval totteli hänen käskyänsä ja astui kynnyksen yli viereiseen huoneeseen.
"Mielelläni", vastasi Paavo, joka Amalian katsannosta näki, että hän tähän myöntyi. "Astukaa siis tupaan!" sanoi Heikki. "Huomisaamuna alotamme matkamme". Iinsalmen tappelu. Iinsalmen kirkko seisoo eräässä laaksossa Saimaan pohjaisimmilla haaranneilla. Suomen etevin vuorijakso, Maanselkä, menee pohjaispuolella kirkkoa. Vesijaksojen ylitse on tässä rakettu iso silta, kahdensadan kyynärän pituinen.
Menkää nyt molemmat täältä. Minkähänlaisia sairaita sieltä nyt tulee? Astukaa sisälle! SAARA HUMALISTO. Hyvää päivää herra tohtori! Odotin tuolla eteisessä varmaankin puoli tuntia. Niin, puoli tuutia ihan valehtelematta, tuolla oven takana. HOFFMANN. Vai niin, vai niin. Sepä oli ikävästi. SAARA HUMALISTO. Niin sanokas muuta.
Mutta ei auta, rahaa minun pitää saada, muuten olen hukassa. Täällä minä nyt olen, herra asessori. VILANDER. Jassoo, Hentunen. No, astukaa sisään, astukaa sisään. Raitis ilma tänään. HENTUNEN. Niin, käyhän siellä semmoinen kylmä viima. VILANDER. Mutta Hentunen tulee nyt istumaan. Olkaa niin hyvä, kas tässä tuoli. HENTUNEN. Kiitoksia nöyrimmästi, kyllä minä seisonkin.
KERTTU: Ne ovat rumia, minä tiedän sen, mutta juuri teidän asianne on tehdä kauniimpia. GRANSKOG: Minun? KERTTU: Juuri teidän. Teiltä odotetaan niin paljon. Te olette uran uurtaja alallanne. Ei teidän tarvitse käydä yksin. Tuhannet tulevat teitä seuraamaan. Täällä on paljon, jotka ajattelevat samoin. Astukaa heidän johtajakseen! Kuuletteko?
Hyvin kuuluu olleen ikävällä mielellä kaiket aamua, vaikka onkin kuuliaispäivä. PIRKKO. Nyt, jos ette vaikene, niin ajan teidät pellolle. HUSSO. So, so! Olepas hiljaa. Vieraita ajaa pihaan. PIRKKO. Ja ketä muita? Siellähän on hei, kaikki viis minun hevostani siellähän on jo pelimannit ja muut! RIIKKA, Astukaa peremmälle, tehkää niin hyvin!
Mutta teidän luvallanne kysyen, mikä on nimenne, herra?" "Nimeni on Arvelin, lääketiedettä lukenut filosofian kandidaati ja matkustan tätä tietä, sanoakseni professori Malmilta terveisiä." "Kiitoksia, kiitoksia! astukaa sisälle tehkää niin hyvin! miten se olikaan?" "Kandidaati Arvelin," vastasi matkustaja ja kopisteli lunta jaloistaan; "vaikka arvonimiä kyllä ei tarvita."
Päivän Sana
Muut Etsivät