Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
MALCOLM. Ei, herrani; mut puhuttelin miestä, Jok' oli nähnyt hänen kuolevan. Hän kertoi, että petoksensa suoraan Hän tunnusti, teilt' armost' anteeks anoi Ja syvää katumusta osoitti. Niin kaunista ei mikään elämässään Kuin elämästä lähtönsä: hän kuoli, Kuin olis kuolemaa hän harjoitellut, Pois heittäin kallehimman kalleutensa Kuin kalun joutavan.
Ruumiillisten tarvetten puolesta tulemme sangen hyvin toimeen. Jumalan armost' on osaksemme tullut, ett' olemme alkaneet käsittää syntisen elämämme, jossa vaeltaneet olemme, ja Jumalan armosta tahdomme me nöyryydessä liittyä Lunastajahan. Koko seurakunta enemmän kuin monen monet terveiset."
On tuskan tuttu jalo Vaasan suku, tuo suuri hyveissään kuin paheissaan, myös laaja Sforzain rikosten on luku, Jagellot julmat maissa mainitaan, Jumalan armost' teill' on päällä puku, min hurmevirrat vihki purppuraan, siis kuulkaa, kaunokaista lasta kaksi, se kuink' on huuhdottava valkeaksi.
Te'e uudeks' ihmiseksi, Herra, minut kokonaan, Syntisille autuudeksi Tahdon sitten kautta maan Elämällä, sanallani Nimeäsi tunnustaa, Työni kaikki iloksesi, Herra, Sulle omistaa! Jesuksen veren kautta Ja kuollon katkeran Sovinto-uhrin pyhän Jumalan Karitsan Ann' armost' anteheksi Kaikki mun syntini, Kuvasi kaltaiseksi Uudista sieluni! Golgathalla. Miksi ilma pimeneepi?
Sen osasivat kaikki ulkoa ja sotamiesten vankkatahtisen astunnan yli kaikui tuhansista rinnoista: »Sä kilpen sodassa, Aurinkon vilussa, mun turvan aina vakaa. Sun sanas mulle takaa, Ett' kunniaan mun kannat, Autuuden armost' annat.» Ei ollut kuitenkaan leiri kokonaan hyljätty.
Kuin hullut vasikat ne kisailevat päin kenttiä ja puita töytäissään. On nousseet kyyhkylinnut lentohon. Kuin ovat niiden siivet välkkyväiset! Maan pinta, ilma elon-täyteläiset on sateesta ja armost' auringon.
BAALAK. En tunne kostokansaa julmempaa Kuin Israel, niin salakavalaa, Kuin heinikossa käärme myrkkyhammas: Hän ensin uikailee kuin leuto lammas, Vakoilee maan ja kansan myrkyttää, Petoksen mätähaavaa levittää Ja kansain uskoon kylvää epäilystä. Niin neuvot, aseet, rohkeuden riistää Ja jääneet orjikseen kuin koirat kytkee Tai armost' ehkä polkee jalkoihinsa Kuin raajarikkoisen työmuuriaisen.
tää toinen rakasti niin oikeutta, ett' armost' armoon Luoja hälle katseen valisti lunastukseen vastaisehen. Hän siihen uskoi, sietänyt ei enää hajua pahaa pakanuuden kansain, vaan moitti, soimas heidän turmelustaan. Ne kolme naista, jotka oikealla sivulla vaunun näit, ol' hälle kaste jo tuhat vuotta ennen kasteen aikaa.
Heräjä tuulten huminaan Ja loistoon aamun kirkkahan! Sä nouse, nuori maani armas, Mereni, lampin', läikkykää! Maamme kirja 1878-1905. Laps Suomen, valoon nostaos Ilolla nuori katsantos Kunnailtas kasteisilta. Vapaasti loitos silmäs luo: Sun, katsos, kaunis maa on tuo! Et muiden armost' elä vaan, Et ole vieras päällä maan, On jalallasi pohja, Perinnön sait, jot' edustaa Sun tulee, sekä puolustaa.
Mailma kaikki katoaa Hänen himoinensa. Vaan se, joka Herrassa Elää ja myös uskoo, Hänelle on koittanut Taivaan aamurusko. Aamuruskon perästä Alkaa uusi päivä: Iloon synnin hädästä Päästään; surut jäivät. Usko armost' eläväs Vielä kuollessaskin! Jesus on sun elämäs Jälkeen kuolemaskin. Teurastettu Karitsa, Kiitos Sulle aina! Joka tahtoo maailman tietävä olla, hän tulee Jumalan vihamieheksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät