Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 20. lokakuuta 2025


Suo anteeks, Caesar: hellä, hellä rakkaus Näin lausumaan mua vaatii käytöksestäs, Ja rakkauteni voittaa kylmän järjen. CAESAR. Calpurnia, tuhmalta nyt näyttää pelko. Häpeän oikein että myöden annoin. Toogani tänne! Lähteä ma tahdon. Kas, tuossa Publius noutamaan mua tulee. PUBLIUS. Huomenta, Caesar! CAESAR. Tervetullut, Publius! Kuin? Brutus, sinäkin näin varhain nousnut? Huomenta, Casca!

Vaan suo anteeks mulle! Suloni surmaa mun, jos ei sun silmääs Se sulosta. Sua kunniasi kutsuu. Siis kuuroks turhille jää houreilleni. Jumalat varjelkoot sua! Seppelöitköön Miekkaasi voitto! Hyvänsuopa onni Kukittakoon sun tiesi! ANTONIUS. Lähtekäämme! Eromme kiirehtii ja aikailee: Sa tänne jäät, mut seuraat kanssani, Ma lähden pois, mut jään sun luoksesi. Tule! Neljäs kohtaus. Rooma.

LADY FAULCONBRIDGE. Isäsi oli Richard Leijonamieli. Tulisen, pitkän viettelyksen jälkeen Aviovuoteeseen ma hänet päästin. Jumala rikokseni anteeks suokoon! Sinut on synnyttänyt synti musta, Vaan vastustaa en voinut pakotusta.

Miss' alkaa tulis, saavutetut edut Pois lahjoittaapi, omin rahoin meitä Hyvittää tahtovi, ja rauhaa hieroo, Vaikk' antautaan, sit' ei voi anteeks suoda. AUFIDIUS. Hän lähestyy: hänt' itseään nyt kuulkaa. CORIOLANUS. Terve, herrat! Soturinanne ma palaan; En maani lemmest' ole saastuneempi Kuin lähteissäni; yhä noudatan ma Suurt' ylivaltaanne.

Mut ristinsä ken ottaa, Häntä seuraa, on anteeks suopa, mit' en kerro, silloin kun hälle näkyy salamassa Kristus. Ylhäältä alas, kahtahalle myöskin tuon ristin viivaa valot liikkui, loistain kirkkaammin ohimennen ynnä yhtyin. Noin tomuhiukat suorat taikka vinot, nopeat, hitaat, pitkät, lyhyet, aina vivahtavaiset sätehessä liikkuu,

AINIKKI. Harmenneet on hapset äidin, kuihtunut punainen poski, silmä kirkas myös samennut, sua hän aatteli alati. Lie hän itkussa, ilossa, sulle aina anteeks suo hän. Kuin tulit ? Virka!

Ja minulta jos kaikki riisti kurjuus, sitä kiitän: totuuden se näyttää! ANTONIO. Sua, Tasso, hämmästyen kuuntelen, jos hyvin tunnenkin, kuin herkkä henkes äärestä toiseen häilymään on nopsa. Tajuusi tule! Raivos hillitse! herjaat, syydät sanan sanan jälkeen, jotk' anteeks antaa voi sun tuskillesi, vaan niit' et itsellesi koskaan sinä.

DAJA. Anteeks, että mun täytyy teitä, jalo ritari, näin keskeyttää. NATHAN. Mik' on siis? RISTIRITARI. Niin, mik' on? DAJA. Lähetti sulttaanin! Hän puheilleen teit' tahtoo. Sulttaani, ah Herra! NATHAN. Mua? Sulttaani? Nähdä haluaa hän vain, mit' uutta olen tuonut. Sano vain, ett' on viel' ehkä kaikki purkamatta. DAJA. Ei, ei! Ei mitään nähdä, itsenne hän teidät tahtoo puheilleen, ja pian!

ANTONIUS. Verinen tomu, anteeks suo, ett' olen Leppyisä, nöyrä noille pyöveleillesi Jaloimman miehen raunio sa olet, Mik' aikakausiss' elänyt on koskaan. Voi kättä, joka kalliin veres kaasi!

AUFIDIUS. Sit' en nyt voi auttaa, Jos keinollani rammaks hankkeitamme En tehdä tahdo. Minuakin kohtaan Hän röyhkemp' on, kuin ensi syleilyksest' Olisin varronnut; mut horjumaton Hän luonteeltaan on; anteeks suoda täytyy Mit' ei voi auttaa!

Päivän Sana

isoisia

Muut Etsivät