Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
"No, Piiro! annapas olla, hyi, kun sinä olet ilkeä!" nuhteli nainen. "Vartoohan vaan siksi, kun Olli tulee kotiin, silloin saat sinä oman herrasi, no, joudupas alas sieltä!" Vuona totteli, vaikka vastahakoisesti, jonka se parhaiten osoitti sillä, että se pian uudestaan yritti kiivetä ylös korkeuteen, joka harjoitus erittäin näytti huvittavan sen nuorta luonnetta.
Kissahan yksin saaliinsa syö, annapas tuota herkkua toisenkin hyvään suuhun, sanottiin. Tällaiset pikku kohtaukset olivat omansa pitämään mieliä parhaimmalla tuulella. Samu osoitti olevansa toimellinen työnjohtaja. Tyynesti ja levollisesti sanoi hän sanottavansa, ja sen vuoksi väki tekikin mieluisasti tehtävänsä.
Annapas minun vähän häntä pidellä! kylläpä hän mielissään on kun korkealle ilmaan nostetaan. Eikö niin, poika-nulikkani? korkealle ilmaan!" Eipä kestänyt monta kuukautta ennenkuin pienokainen jo vastasi ilonhuudahduksella, voimakkaasti ravistaen isän tuuheaa tukkaa. Uutena vuotena sairastui lapsi, kastettiin silloin kotona ja kutsuttiin isoisän jälkeen Oskariksi.
No, annapas kuulla! Mitähän tuo lienee? SYLVI. Sinun pitäisi luvata minulle yksi asia, Aksel. AKSEL. Yksikö vaan? Eikö mitä, se on kovin vähän. Minä lupaan sinulle seitsemänkymmentä ja seitsemän asiaa. SYLVI. Hyvä! Mutta pidäkin sanasi. AKSEL. Tietysti. SYLVI. Kunniasi kautta? AKSEL. Kunniani kautta. Voi, kuinka ihanata kuinka sanomattoman ihanata! AKSEL. Varo, varo, kissimirri, sinä putoat.
Ne kohosivat sitte pöydälle ja sitte ne muuttuivat semmoisiksi monimutkaisiksi suilakkeiksi, kohosivat vähitellen yhä ylemmäksi kattoa kohti ja haihtuivat. Jonkun aikaa katseli Martti noita toistensa ympärillä kiemurtelevia savusuikaleita, kyllästyi viimein siihen ja sanoi: "Reeta, annapas tuolta naulasta nuttu mulle päänalaiseksi." Antamalla ei Reeta sitä antanut, vaan viskasi pitkin penkkiä.
Jos sinä tosiaankin keksit jotain erinomaisen hauskaa. AKSEL. Annapas kun ajattelen . Kuules nyt. Minä menen kirjakauppaan ja etsin sinulle sieltä jonkun hyvin huvittavan kirjan. SYLVI. Ush ei! Minä olen ihan kyllästynyt kirjoihin. AKSEL. Joitakuita uusia soittokappaleita sitten? SYLVI. En minä välitä soitostakaan. AKSEL. Nytpä minä tiedän. Sinä lähetät kutsumaan vieraita. SYLVI. Niin mutta ketä?
Annapas sieltä tulla oikeata tanssin säveltä. Noin, noin, hei vaan! Kyllä se Janne osaa. Pankaapa joutuun miehet. Ottakoon omansa itsekukin ja minä otan kainaloisen kanani. Sinä ja minä ja Sirkan Liisa, Puntun Paavo ja Juortanen Jussi, Kapakka Lassi ja Myllärin Matti JOHANNA. Kuulehan, Risto. Pari sanaa ensin. RISTO. Vaikka kolme. Vai niin. Oikeinko sitä mennään loitomma, ettei muut kuule.
Lupaa taistella meidän kanssamme uskollisesti ja rehellisesti, niinkuin tähänkin asti. Annapas minulle kättä.» »Minun käteni on teille liian halpa!» »Sotamiehen käsi, joka on rehellisesti suorittanut tehtävänsä, on yhtä hyvä kuin kenraalinkin. Anna nyt minulle kättä pantiksi, että kadut ja parannut.»
Mutta annapas, kun alkoi valo täältä pilkahdella ja sun laulusi kuin lintusen viserrys helistä silloinpa heti katosi peikko humauksella kuin tuulispään tomu. Semmoisen ihmeen ja kumman näin minä. Selvittyäni sitten riemusta lauloin kuin korven rastas kuun hallavassa valossa. Sere. Mitä luulet, Simo, tästä näystäsi? Simo. Pelkäänpä sen ennustavan koppinaan kadotusta tälle pesälle. Reetta.
"Nythän huomaat", muistutti Maria-täti, "että Eva on tilaisuudessa itse päättää onnestansa. Jos hän vaan tahtoisi olla kohtelias ja sallisi, että sinä kutsuisit Sydneyn tänne, jotta he saisivat keskustella asiasta, niin luulen, että kaikki vielä saataisiin selville. Annapas kun katson... Kirje on todellakin selvä kosimis-kirje. Elli, nyt täytyy Evan olla järkevä.
Päivän Sana
Muut Etsivät