United States or Luxembourg ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eugen sanoi, että hän ei ollut koskaan huutanut niinkuin muut lapset, hänen ensimäinen äännähdyksensä oli ollut hiljainen, valittava viserrys, ja ennenkuin hän oppi puhumaan selvästi, hän jo seisoi pianon ääressä, paineli koskettimia ja lauloi kirkkaita heleitä säveliä.
Enkä ollut koskaan oikeastaan siitä onneton, sillä olin varma, että hänet kerran tapaan, että aikanaan hän tulee, kuinkas ei tulisi minulle soi sinusta aina sävel jostain niinkuin metsästä näkymättömän linnun viserrys." "Rakas sinä onko se totta?"
Stromminger seisoi itsekseen, kiroillen hänen vieressänsä ja katseli häntä odottaen, niinkuin ajaja katselee elukkaa, joka on kaatunut hänen lyömisestään eikä pääse edemmäksi. Ylt'ympärillä oli kaikki hiljaa ja autiota. Ei linnun viserrys, ei puun humina häirinnyt äänettömyyttä.
Sitten, ikäänkuin joku merkki, västäräkin viserrys." "Hiljaa!" François Villon keskeytti. Västäräkin viserrys oli kuulunut. Lukuisia askeleita lähestyi. "Siinä on Martti Troussecaille ja kaikki muut Kauniin-Tähden ritarit", hän jatkoi. "Ajetaanpa nyt siis, ja se tavallista sukkelammin, kaikki nämä ruokalajit ulos akkunasta heidän haltuunsa."
Ja minä niin ilostuin ja hämmästyin ja kuuntelin hartaasti... Ja yhä heleämmin soi viserrys päivä päivältä, ja viimein alkoi pikku lintuni laulaa... Et usko, miten ihanasti se lauloi ... laulun toisensa jälkeen ... se lauloi auringosta ja keväästä ja ilosta ja rakkaudesta, kaikesta, mikä elämässä on valoisaa, hyvää ja kaunista... Mutta enin se lauloi Jumalasta ja Hänen isänrakkaudestaan..."
Vähittäin muutkin äänet uskalsivat kuulua, linnun viserrys, jonkun pienen elävän kevyt rapina sateen kastelemassa pensaistossa ja vihdoin kuului vähän elonmerkkiä ihmisasunnostakin. Kaukaa kuului rattaiden ääni, maantietä läheni tämä ääni yhä ja pysähtyi hetkeksi juuri metsänvartijan asunnon kohdalla.
Pian katosi tämä suloinen aika, pian kuin kesälinnun viserrys, kuin liljain ja lemmenkukkain kauneus. Mutta minun pieni "lempikukkani" oli liian puhdas ja hyvä kukoistamaan tässä matalassa maailmassa. Talvi kului ja kevät joutui jälleen; taas me poimimme sinikelloja ja orvokkia ja kävimme yhdessä koulua, kunnes kesä tuli kauniimmallensa.
Saulus ei herännyt ennen synkeistä mietteistään, kun liike kadulla oli alkanut, ja lintujen viserrys oli tullut yhä terävämmäksi ja heleämmäksi sekä pihalle johtava ovi narissut saranoillaan päästääkseen ulos Joelin, joka meni noutamaan vettä säiliöön ja pingoittamaan mattoja pihan yläpuolelle suojaksi auringonhellettä vastaan.
Eräänä iltapäivänä istuivat he muutamalle jo sangen tutulle paikalle, jossa tähän aikaan mikään ei ollut heidän rauhaansa rikkonut. Hermina näytti ihanalta kuni ainakin, mutta hänen kasvoillansa lepäsi surumielisyys, joka osoitti että hänen ajatuksensa olivat kaukana poissa. Kaikkialla oleva hiljaisuus, jota ainoasti lintujen viserrys keskeytti, oli ihana, mutta nyt sen rikkoi aika meteli.
Tunti tunnista kului, auringon viime säteet sanoivat jo jää-hyväiset kuluneelle päivälle, pitkät varjot levenivät levenemistään, lintujen viserrys oli jo kauvan sitte la'antunut, ihmisetkin, jotka vast'ikään täyttivät rannan, olivat jo vetäyneet kaupunkiin. Palatkaamme jo sanoi toinen nuorukaisista ne eivät ainakaan tule tänä päivänä enään.