Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Liisteröikää tuo hätähousu mastoon kiinni! Kastakaa häntä joessa! Mäikyttäkää! Poukuttakaa häntä! Pärpättää he kyllä osaavat, mutta annapas ryssien tulla, niin saamme nähdä, kuinka pötkivät käpälämäkeen.
Ostaja kaivoi rahat, luki ja tarjosi Herkolle, vaan Herkko käski antaa Pekalle: "annapas tälle ne rahat, tämä on minulla säkkinä, vaikka itse minä isäntä olen." Nyt kuin Pekka sai liikoja rahoja, tuli iloiselle tuulelle ja Herkko tuntui olevan hänestä paras ystävä ja turva koko maailmassa. Nyt lähdettiin kauppatorille.
Annapas tuo papyrossipuntti tänne. Ja tikkuja kanssa. Sassa kertoi jo pari vuotta pitäneensä Hannaa silmällä.» Hanna oli yhä polvillaan uunin ääressä, nojasi taaksepäin, tueten toisella kämmenellään lattiaan ja käänsi nyt kasvonsa isään. Hänen huulensa vapisivat, mutta silmissä oli vakava katse. »Pappa, en minä Sassalle mene.» »Et mene? Et mene Sassalle, rikkaalle Vaajasalon herralle?» »En.»
HOFFMANN. Mitähän sinä oikeastaan juttelet? Onko sinua joku säikäyttänyt? Annapas tänne kätesi! Kuuletko mitä sanon! Minä tahdon koettaa miten valtimosi lyö, se on minä tahdon koettaa sen tykytystä. RIIKKA. Sinä olet varmaan nousnut nurinpäin vuoteeltasi tänä aamuna, tahi miksi sinä kujeilet? Minä vakuutan sinulle että minun valtimoni tykyttää paikallansa.
Crockston sanoi nämä sanat semmoisella varmuudella ja niin hyvillä mielin, että heikko-uskoisinkaan ei olisi voinut olla samaa varmaa uskoa kuin hänkin. Annapas kuulla tuumasi! sanoi James Playfair. Annan, kapteini; teidän pitää mennä kenraalin luokse ja pyytää häneltä erästä hyvää tekoa, jota hän ei ole teiltä kieltävä. Ja mikähän hyvä teko se olisikaan?
Kelpasin minäi kesällä, Päin päiväpaistehella; Tuli talvi, ei tahottu, Syänkuill' ei syötettynä; Jouvuin kurja kulkemahan, Nälän kanssa nääntymähän, Pakkasessa parkumahan, Vilussa värisemähän. Annapas kesä tulevi, Lähenevi lämmin aika, Taas minua tarvitahan Rukihin rutistuessa, Kesäheinän heiluessa, Kaurojen karistuessa. Ei vaivaista häihin.
JANNE. Erehdys, minä olen iloinen, sangen iloinen! Mitä sinulla on sanomista, sydänkäpyseni? LAURA. Ei muuta kuin että herrani ja mieheni hyväntahtoisesti tulisi pikku eukkonsa kanssa hakkaamaan sokeria illaksi. JANNE. Hyvin mielelläni, mutta annapas minulle ensin pieni suukko. Hyvä, hyvä, kyllä jo tiedän. Voi jestan, kuinka hienosti ja somasti! Nuo rakkaat lapsukaiset!
Annapas nyt vaan kirje minulle ja älä enään pilkka-puheita loruttele." "Ja mitä maarian vielä! sinä et naimisiin!" sanoi tyttö, nyökästen päätänsä ja antain kirjeen. "Se on Kustaalta!" huusi Anna iloissansa. "Enkö minä sitä arvannut", sanoi pikku Kaisa, mennen tiehensä suuresti naurain. Anna avasi kirjeen ja luki: "Rakastettu Anna!"
"Mistäs se laitos ne rahat sitten ottaa?" uteli Heikki. "Vakuutusmaksuista tietysti, mutta selitys siitä, miten siinä menetellään, on liian mutkikasta voidakseni siihen nyt tässä ryhtyä. Annapas minulle piimäleili, Elli. Kiitos! Mutta lyhyesti sanottuna on asia näin.
Päivän Sana
Muut Etsivät