Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
SELMA. No, annapas nyt minun oikein katsella sinua. Sinä näytät niin totiselta. Et ole oikein hyvällä tuulella. Onko sinulle mitään tapahtunut matkalla, vai ? VIIVI. Tapahtunut! Ei suinkaan. Mitä minulle ? SELMA. Mutta ehkä olet rakastunut? Ehkä jo kihloissakin? Niin, niin, olenhan kuullut kerrottavankin jotain sinnepäin, että siellä maalla yksi ja toinen on sinua hakkaillut, vaikk'et sinä vielä
Kuinka harvoin järkevä mies erehtyy muihin asioihin nähden, johon hän sopii, jossa hän voi onnistua; mutta annapas hänen vaan kerta eläissänsä juoda runonsepityksen viehätystä, kuinka tämä taikavoima lumoo hänen järkensä! kuinka pitkä aika kuluu, ennenkuin hän voi uskoa että maailma ei ota uskoaksensa hänen sanaansa, kun hän huudahtaa auringolle, kuulle ja tähdille: 'Minäkin olen runoilija! Ja kuinka kova on hänen tuskansa, kun hän vihdoin viimein tulee siihen vakuutukseen että on vallan yhdentekevä onko hän tahi maailma oikeassa.
"Tässä oli hieman temmellystä," vastattiin; "nyt ovat muutamat menneet levolle, toiset istuvat tuvassa kortin lyönnissä, vaan toiset istuvat siellä, missä Knuuti Nordhoug." Hän ei kysynyt missä Knuuti Nordhoug oli. Morsiamen isä, vanha mies joka istui imeskellen savipiippua ja joi olutta sekaan, virkkoi nyt: "Sinä Aslak, annapas tarinan tulla, saattaapa olla hupainen kerran sitäkin kuunnella."
"Ikävähän se sinullakin on, vaan pian se tulee." Juhannus tuli. Ja silloin kerääntyi Perukan nuoriso Erkkilän mökille häitä tanssimaan. Vähien varain mukaan vieraita kestittiin, vaan hyvällä sydämmellä tarjottu otetaan hyvällä vastaankin. Patalan Pekka istui pöydän takana rahin nenällä ja pimputteli viulunsa kieliä. "No annapas nyt Pekka tulla!" sanoi Erkki.
Ainoa keino pysyä tämän eukon suosiossa on se, ettei koskaan kesällä eikä talvella osta maitoa muilta kuin häneltä, vaikka sitte saisikin maksaa kolmenkertaisen hinnan. Mitä eukon puhuttelemiseen tulee, on siinä se salaisuus, ettei häntä saa sanoa »työksi», ei »matamiksi» eikä »rouvaksi», vaan maitoa on pyydettävä näin: »Annapas Liisa maitoa!»
Emäntä riisui vaatteensa ja meni kätkyen luo, jossa Manta äänetöinnä makasi. »Herra tule ja siunaa!» sanoi hän ja nosti lapsen ylös. »Tämä lapsihan on ihan kylmä. Joko tälle nyt tulee lähtö.» Hän irroitti rievut lapsen ympäriltä ja katseli sitä joka puolelta. »Vielä tämä on hengissä, mutta ei taida tästä enää ihmistä tulla.» Mähönen meni katsomaan. »Annapas rintaa!» sanoi hän.
«Mitä? vieläkö valveilla ja kirjoittamassa?» lausui hän tyytymättömän näköisenä. «Niinkö pidät lupauksiasi, Elise?» «Suo anteeksi Ernst! Minä vallan unohduin tähän.» »Ja mistä syystä? Mitä sinä kirjoitat? Ei, annapas minun katsoa! Mitä! luulenpa sen olevan romaanin! Mitä hyötyä siitä on?» «Hyötyäkö? Ah! se huvittaa minua.»
Mauno oli ajatuksiinsa vaipuneen näköinen, eikä ollut huomaavinaan renkinsä tuloa, imeskeli vaan harvakseen omaa piippuansa. "Minäpä tiedän, isäntä, kenen tämä piippu on", sanoi renki samassa ojentaen Maunolle nähtäväksi kysymyksessä olevan piipun. "No, annapas kuulla!" sanoi Mauno ja oikasi itsensä suoraksi. "Tämän piipun omistaja on teidän vävynne, Tinttalan Jaakko", sanoi renki. "Häh mitä?
Sinunpa pitempi miekka, sinun kalpa kauheampi ehkä tuon on tarvinnetki, ennenkuin ero tulevi tahi kaula katkeavi : iske päältä, Pohjan poika!" Iski päältä Pohjan poika. Iski kerran, iski toisen, kohta kolmasti rapasi; eipä oike'in osoita, lipaise lihoakana, ota ei orvaskettuana. Sanoi Ahti Saarelainen, virkkoi kaunis Kaukomieli: "Annapas minäki koitan, jo se on vuoroni minunki!"
Kukkuisit nyt, niin että vieraatkin kuulisivat. Annapas leipäkori tänne, Elli! Mutta Elli ei liikahtanut. Elli, anna isälle leipäkori, sanoi äiti. Mutta Elli tuijotti jäykästi eteensä tyhjälle lautaselle. Elli...?~ mitä tämä merkitsee? Mene ulos, Elli! käski äiti ja työnsi leipäkorin isälle.
Päivän Sana
Muut Etsivät