United States or Equatorial Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sinne vei Herkko Pekan ja siellä oli sen toista iloista hurakkaa. Tyttöjä ja poikia, tuttuja tuntemattomia, jotka hohtavin poskin istuivat pöydät ympäriinsä. Tutut heti kutsuivat Herkon ja Pekan luokseen ja tarjosivat mitä heillä oli käsissä ja olivat niin ystävällisiä, ettei Pekka ollut moista vielä elämässään saanut kokea. Kaikki oli ikään kuin sulanneet yhteen.
Ostaja kaivoi rahat, luki ja tarjosi Herkolle, vaan Herkko käski antaa Pekalle: "annapas tälle ne rahat, tämä on minulla säkkinä, vaikka itse minä isäntä olen." Nyt kuin Pekka sai liikoja rahoja, tuli iloiselle tuulelle ja Herkko tuntui olevan hänestä paras ystävä ja turva koko maailmassa. Nyt lähdettiin kauppatorille.
Mutta ukko ei puhunut kirkkoraadista mitään." "Ei puhunut, ei tiedetty sellaisia kompeita olevankaan." "Hym. Se kyllä olisi ilmeisin leuhkon työ, jos tuo Lintu Herkko toimittaisi sen kirkkoraatiin. Tuo joukko tuolla loilotusmäellä on semmoista väkeä, joka ei hänestä perusta, ei äyrin vertaa, ei rapakapan arvoa.
"Tuoppas nyt pullo ranstviiniä", käski Herkko palvelijaneitiä. "Taidat luulla ettei ole rahaa? Rahaa on vaikka köyttä tekisi, kuin ei tee pitkältä, eikä paksua", kehui Herkko, otti Pekalta kukkaron ja vetäsi esiin 25 markan rahan. Palvelija keräili pieniä rahoja vastaan, luki niitä ja keräili. Herkko polki tahtia jalallaan ja lauloi: "Sievä tyttö, kaunis tyttö, Tytön nimen kantaa.
Päivä oli harmaan hevosen kokoinen, kuin valjastettiin hevoset ja Pekka istui Loviisan, isäntä Sanna Kaisan ja renki Herkko Anna Reetan kanssa rekiensä perään ja kaulaansa myöten hautautuivat uhkeihin lammasnahkapeitteisiin. Visusti käärittiin laidat alleen, että tuiskupakkanen ei uurtaisi jalkoja kolottamaan. Isäntä iloisesti kiljahti, että "lähdetäänpäs nyt parittain ajaa lenhottamaan.
Tuli kaksi rohkean näköistä miestä pirttiin, kysyivät, onko kellä myydä talia, voita, lammasnahkoja, oravia, jäniksiä, kettuja y.m. Herkko kuin näki, ettei Pekassa ole itsessään kauppijasta, niin kiljahti oikeen ihastuksella: "Täällä on mitä myydä ja myöjät ovat paikalla. Tule jumalanluoma oikeen miehisten miesten kanssa kaupan tekoon. Nyt ei ole nurrupojat asiassa.
Ruuan meillä saat syödä jos kuinka hyvän, kuin saada voinet. No, mitäs arvelet?" puheli Herkko ja kohenteli palvelijaneitiä lähelle. "Ei uskoisi kotona tuota Herkkoa, että se täällä on tuommoinen paha verkko. Kotona on tyyni kuin veden kala ja täällä on ihan siipiä vailla", sanoi Sanna Kaisa. Ja muut tytöt nauroivat katketakseen Herkon ilveilyllä. Pekka tunsi olevansa irrallaan.
Ruotimummo ovensuuloukossa hymyillen tuumaili, että "paraassahan on vievän mieli. Sen punaposkenpahan näki verrakseen. Niinhän sitä sanotaan, että kala kansaistaan, verkko silmäistään." Renki Herkko apatteli hevoset, suki ne sukeata sukeammaksi. Emäntä kantoi talkkunakupit ynnä muut ruuat pöydälle. Markkinamiehet keräysivät syömään.
Kyllä sen yhdellä tiellään kuoraseisi suuremmankin ketun, vaan pikkuisella lampaalla on pikkuinen nahka", tuumaili Herkko. "Ovat pienen käpäköitä ja väjyvillaisia, ota puoli kolmatta markkaa, en tyhjää tarjoakaan." Pekka kuihkasi, että nanna mennä." "Kaiva rahat kutjustasi, niin tässä heitä sulin käsin luetellaan", puheli Herkko.