Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. toukokuuta 2025
Olet kiltti, oikein kiltti poika, vaan kovin hieno jyvä meidän myllyssämme jauhettavaksi. Kuka olisi uskonut noin siron pojan kasvavan vanhasta juuresta?" Isä puhui kuin hän olisi ollut sekä ylpeä että surumielinen. Tiesin hänet yhtä ylpeäksi kuin Stefan ja yhtä levottomaksi hänestä, kuin pieni valkea kanani oli ankan pojasta, sen veteen mennessä.
Lents ei saanut sanoja suuhunsa, ja Maisu luuli häntä lohduttavansa siten, että hän aika lailla rupesi Leijonan emäntää laittamaan, ja välimmiten taas kiitti voutitalokkaan Katriinaa, kuinka paljon hyvää hän teki kaikille köyhille koko paikkakunnalla. "Hän höystää kanojani, ja kanani taas antavat höystettä minulle". Maisu nauroi näitä sukkelia sanojaan.
Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä koiran palkastani; Hau minun koirani, Nau minun kissani, Kai minun kanani, Kukko sanoi kukkuluuraa. Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä sian palkastani; Röh minun sikani, Hau minun koirani, Nau minun kissani, Kai minun kanani, Kukko sanoi kukkuluuraa.
Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä härän palkastani; Möö minun härkäni, Muu minun lehmäni, Myy minun vuoheni, Mää minun uuheni, Röh minun sikani, Hau minun koirani, Nau minua kissani, Kai minun kanani, Kukko sanoi kukkuluuraa.
*Kanonada*. Niin, kyllä sellaista on ennenkin nähty. *Preciosa*. Antakaapas tänne kätenne, hyvä mummo, niin minä ennustan teillekin. *Mummo*. Tämäpä hullua. Te muka olette olevinanne tattarilaisia, arvaan minä. Tuollaisia mieronkiertäjiä! Moista häijyä joukkiota! Ne juuri keväällä varastivat minun paraan kanani. Ja yksi siitä joukkiosta sai mustassa patsaassa selkäänsä kaksi viikkoa sitte.
Annapas sieltä tulla oikeata tanssin säveltä. Noin, noin, hei vaan! Kyllä se Janne osaa. Pankaapa joutuun miehet. Ottakoon omansa itsekukin ja minä otan kainaloisen kanani. Sinä ja minä ja Sirkan Liisa, Puntun Paavo ja Juortanen Jussi, Kapakka Lassi ja Myllärin Matti JOHANNA. Kuulehan, Risto. Pari sanaa ensin. RISTO. Vaikka kolme. Vai niin. Oikeinko sitä mennään loitomma, ettei muut kuule.
Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä kukon palkastani; Kukko sanoi kukkuluuraa. Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä kanan palkastani; Kai minun kanani, Kukko sanoi kukkuluuraa. Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä kissan palkastani; Nau minun kissani, Kai minun kanani, Kukko sanoi kukkuluuraa.
Kohta kuului lintujen viserrys, ensin hiljaisena liverryksenä, kuin jos eivät mielellään olisi heränneet pesistänsä, sitten iloisena lauluna, ikäänkuin kaikki säveleensä olisivat olleet jäätyneet talven pakkasessa ja nyt päässeet valloillensa. Oma valkea kanani! eilen oli se vielä minun oli liikkeellä, ruokaa etsimässä puiden juurella ja kutsui keltaisia poikiansa.
Aurinko kohosi verkalleen ja ajattelin, kuinka turhaa olisi koetella estää sen nousua ja kuinka meidän tulee tyytyä siihen, että päivä paistaa ympärillämme, jos olemme iloisia tai murheellisia. Kuulin ajajan huutavan hevosillensa ja tarhan oven narisevan saranoillaan, mutta ei karjan ammuntaa, eikä kanain kaakotusta kuulunut, paitsi pienen valkean kanani, jonka uusi arentimies oli ostanut.
Ristinpäivä tuli ja sen keralla eläinten myyminen omat lempilehmäni ja kanani, jotka tunsivat minut niin hyvin että katsoivat jälkeeni, ikäänkuin pyytäen minua pitämään huolta vasikoistaan ja pojistaan. Kaikki, mitä talossa löytyi, myytiin, paitsi äitini merkkaus-vaate mustassa kehässä, ja isäni muotokuva, joka oli leikattu mustasta paperista ja sitkustettu valkealle.
Päivän Sana
Muut Etsivät