Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Asukkaat ovat oikein hyväluontoisia, mutta haluavat kovasti tavaroitamme. Kun he huomasivat, etteivät he saisi mitään, jos heillä ei ollut mitään antamista vastaan, he varastivat mihin pääsivät käsiksi ja uivat maihin tavaran kanssa.
"Todellinen hyve on tavaraa, jota ei kukaan meidän päivinämme kysy, ja todellinen tietäjä saa olla iloissaan, jos kerran viidessä päivässä voi ostaa teurastajalta pässin pään ja kyynelin kastaen kalvaa sitä nälkäänsä räystään alla. Oi herra, kaikki mitä minulle annoit, maksoin kirjoista Atractukselle, ja sitten vielä varastivat minulta ja tekivät minut keppikerjäläiseksi.
He varastivat sinut minulta kun vielä olit pieni lapsi ja veivät sinut vieraiden luo, mutta minä en pelännyt vaivaa, enkä tuskaa, enkä nälkää, enkä janoa, enkä vaaroja, kunnes sinut löysin ja sain sinut mukaani ulos päivän valoon.
Yhteiskunnan herrat varastivat laillisesti tai muuten laillistuttivat varkautensa, jotavastoin köyhät ihmiset varastivat laittomasti. Mikään ei ollut turvassa ilman vartijoita. Hirvittävän suuri joukko ihmisiä toimi vartijoina, joiden tehtävänä oli omaisuuden suojeleminen. Varakkaiden talot olivat todellisia suojaholveja ja linnoituksia.
Nyt ai'otteko kauas karkoittaa Tuon rohkeuden, jonka jäykkyytenne Meiss' synnytti? KITKA. En ai'o ... mutta kuule. LALLI. Ma kuulen... KITKA. Kuule ... kallis maljani... Sun kallis maljasi? KITKA. Sen kristityt Nuo rosvot varastivat! NYYRI Varastivat! Niin langetkohon orret pirtistämme Ja kukistukoon huone onnettomain!
Jussi ällistyi, ja ällistyi siinä kuulustelijakin. Hän kysyi: »Etkö sinä ole se Partanen, joka syyttää hevosen varkaudesta näitä miehiä?» »En... Minä olen Mulon Partanen», vastasi Partanen viisaan näköisenä. »No keltä lemmon Partaselta nämä sitten varastivat hevosen?» ällistyi silloin Porkki. »Eivät keltään», jyräytti taas Partanen. »
Meidän ei vielä, ikävä kyllä, ole onnistunut saada kiinni miehiä, jotka varastivat vaatteenne... He ovat varmaankin ottaneet veneen ja soutaneet toiselle rannalle... Olisi ehkä kuitenkin tarpeellista saada varastetuista tavaroista luettelo, voidaksemme niitä kuuluttaa. Oh, se ei maksa vaivaa!
Köyhät taas puolestaan kokivat sitä kostaa konnan tavoin; salaa he vahingoittivat rikkaiden puita ja istutuksia, varastivat kryytimaan kasvoja ja puiden hedelmiä, kanoja ja halkoja, ja mitä vaan eteen sattui jota helposti saattivat ottaa. Ei siellä ollut sanaan, eikä valaankaan luottamista. Avioväenkin keskellä oli alinomaa vainoa, riitaa ja torua.
Heidän tuttavuutensa alkoi hammastelemisella, jankkauksella ja pistopuheilla, ja moninaisilla tepposilla sitä jatkettiin, joista viimeinen, pahin tahi parahin, oli että he varastivat toinen toisensa sydämet. Sydämiensä katoamisen huomasivat he siitä, että heidän oli ikävä toisiansa, kun olivat erillään, jos kuinkakin kinasivat ja kiusasivat toinen toistansa, kun olivat yhdessä.
"Jo suutuinkin tässä keväällä 'maaslitsan' aikana koko Pietariin, enkä tiedä jos leppynen enään koskaan, kun varastivat minulta kaksi hevosta ja vähän rahojakin. Sitte viskaalin pakanat veivät vielä 'tshaijuja' noin tuhannen ruplan arvosta. En ole nyt käynyt sen koommin koko kylässä... Mitä tavaraa sinä veit?" "Oli vähän muuriaisen munia." "Mitä ne vielä maksavat?"
Päivän Sana
Muut Etsivät