Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. lokakuuta 2025
Mutta ne, joilla ei ollut turkista haaraa, kärvistelivät kylmissään ohkaisissa päällystakeissa; harppasivat pitkään ja tiheään narisevalla tantereella ja varastivat tuon tuostakin toisella jalalla, kun eivät suorastaan juosta viitsineet.
Niin hän meni ja se hänen juoksunsa ja pyrintönsä pää ja pohja oli; se oli hänen kunniansa. Olemme jo ennen nähneet, kuinka Vanhanviran Jussi joutui kiinni, kattilan varkaudesta, markkina-matkallaan. Toiset veijarit menivät kuitenkin markkinoille, vaikka Jussin niin kävi. Siellä he pitivät tavallista menoaan: joivat, varastivat ja ryöväsivät, kun niin sattui.
Petrovitsch ja Aleksia sekä Ivan Ivanovitsch'kin, varastivat niinkuin korpit, missä vaan tilaisuutta oli, heidän ristin rastinmatkoillansa ja usein he tahtoivat pakottaa Feliks'iä vierasta tavaraa omistamaan ja varastamaan, vaan siihen Feliks ei milloinkaan taipunut.
Valkolaisen kasvoilla oli kummasteleva ilme, vaikka tuo ehdotus ei ollutkaan ihan odottamaton. »Niin, no tutun vuoksi, ja katso, kun pitää täällä jauhoja antaa velaksi niin paljon ja jumalan maksun päälle, niin ei suinkaan munkaan tavarani riitä koko maailmaa täyttämään. Pirut varastivat ne rukiitkin.
Ja sitten on kuusi talonpoikaa lähtenyt Amerikkaan vaimoineen, lapsineen, ja Mikko Frank ja Hanno Wanderlich ovat vankeudessa lampaanvarkaudesta". "He varastivat kaksi lammasta ja kuusi karitsaa", lisäsi Swart, "ja sentähden pantiin he kiinni. Ja sitten se tapaus Boltin ja lääninoikeuden välillä".
IRAS. Egyptin valtaemäntä! CHARMIANA. Vait! Hiljaa! CLEOPATRA. Ei muuta kuin vain vaimo; samain kurjain Himojen alainen kuin lypsyakka Tai palkkapiika! Nurjiin jumaloihin Halaisin heittää valtikkani, huutaa, Ett' tämä mailma veti vertaa heille, Siks kunnes varastivat kalleuteni. On tyhjää kaikki; maltti hupsutusta, Ja maltittomuus hullun koiran virkaa.
Anna minulle nyt vähän rahoja ostaakseni puita, ett'emme, lapsesi ja minä, kuole viluun! Vieläkö mitä! Nuo pirun poliisit ja poliisimestari itse, tuo korkean kruunun kirottu katujunkkari, tuomitsivat minulle sakot ja sakoillaan minulta varastivat rahani! H tin tuli sentään! Vieläkö hän puhun rahoista!
Virran juoksua seurattiin kuitenkin yhä eteenkinpäin. Melkein mielettöminä nälästä, varastivat Stanleyn miehet ruoka-aineita maan-asukkailta. "Miksi sen teitte?" kysyi Stanley. "Se ei ollut meidän autettavissamme", sanoivat he. "Herra, me kuolemme nälkään". Muutamien päivien matkan jälkeen kuului taas koskien kohina.
Ville-ukko ei kuullut kysymystä, eikä vielä toistakaan. Nimismies nousi, kääntyi häneen päin. »Hyvää päivää!» Ville kumartaa. »Asiaa?» »Häh?» »Asiaa!» »Niin, niin asiaa on. Nähkääs kun varastivat, häjyt, varastivat kaksi lammasta yht'aikaa...» »Kutka?» »Häh?... Niin, niin todella, kaksi.
»He varastivat kaksi lammasta ja kuusi karitsaa, ja senvuoksi heidät pantiin kiinni», sanoi Swart. »Ja sitten se tapaus ukko Boltin ja lääninoikeuden välillä.» »Mitäs sinä puhut?» sanoi Witt takkiaan pidellen. »Eihän se ollut lääninoikeus, vaan metsäoikeus. Hän on itse kertonut minulle sen, ja senvuoksi luulisin tuntevani sen asian.»
Päivän Sana
Muut Etsivät