United States or United Arab Emirates ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta laamanni Skytten huomautettua, että Kaarina pastorin oman ilmoituksen mukaan kauan oli osoittanut katuvaista ja parannukseen taipuvaa mieltä, joka teki moisen arvelun epäiltäväksi, pastori ällistyi ja vaikeni. Se oli odottamaton ja ikävä ilmoitus, sanoi laamanni, ja antaa välttämättä aihetta lähempiin tutkimuksiin.
Jussi ällistyi, ja ällistyi siinä kuulustelijakin. Hän kysyi: »Etkö sinä ole se Partanen, joka syyttää hevosen varkaudesta näitä miehiä?» »En... Minä olen Mulon Partanen», vastasi Partanen viisaan näköisenä. »No keltä lemmon Partaselta nämä sitten varastivat hevosen?» ällistyi silloin Porkki. »Eivät keltään», jyräytti taas Partanen. »
Jeanne saapui juuri kun pappi oli lukemassa rukouskirjaansa pienessä hedelmäpuistossaan. Puhuttuaan hänen kanssaan muutamia minuutteja kaikenlaisista muista asioista, sanoi Jeanne punastuen: Tahtoisin, herra kirkkoherra, ripittää itseni. Pappi ällistyi ja korjasi silmälasejaan häntä tarkastaakseen. Sitten purskahti hän nauruun: Teillä ei suinkaan saata olla suuria syntejä omallatunnollanne.
"Herra mun luojani!" huusi vanha Kaisa, heittäen sikseen surisevan pyörän. Hän aikoi jatkaa puhettansa, mutta isäntä katseli häneen tuimin silmin ja nousi istualta, josta Kaisa ällistyi. Ja kaikki tuvassa kävivät uteliaiksi tietämään mitä nämät sanat ennustivat. Kun Liisa tuli takaisin tupaan, vallitsi siellä syvä äänettömyys, ja hän näki kyllä kaikkien silmistä, että hänestä oli puhuttu.
»Mi, Herran nimeen; poikani, sun perii hiljankaan?» näin ukko Tuuva useinkin jo hoki huolissaan. Kun laulu tuo ei loppunut, Sven maltin menettää ja itse käypi miettimään, min kesti miehen pää. Kun tuli Tuuva kersantti ja vanhaan virtehen taas kerran lauloi: »Mikä mies sinusta tulee, Sven?» niin aivan ukko ällistyi, kun poukahuttaa ties Sven leveästä leuastaan: »Ka, niin no, sotamies!»
Silti hän ällistyi ja huudahteli: Ah, ah, ihanko totta? Herre min Gud, minä itse melkein tahtoisin tulla herra Kukkelmanin kanssa. Minä vapisen aina kun ajattelen... Mutta: tehän olette mieltynyt Nelmaan. Hän onkin niin nuori ja kiltti. Ah, te olette herkkunasse, rakennusmestari! Jaa, sitä minä olen, vastasi rampa.
Mutta kun Ester alkoi muuttoa hommata, ällistyi Arnold, katsoi häneen kysyvästi ja puhkesi valittaen puhumaan: Voisitpa nyt täälläkin sentään asua. Enhän sinua enää häiritse. Pidä sinä kyökin puoli rakennuksesta, minä asustan tässä päässä. Mutta minähän sanoin jo kirjeessäni, että minun on pakko muuttaa. Missä kirjeessä? Arnold ei ollut kirjettä lukenutkaan. Se löytyi hänen taskustaan.
Sitä vakuuttaessaan Sakriksen silmät välkähtivät. Johtajatar kysyi nyt, että kai rakennusmestari tiesi ... mikä nimi olikaan ... tiesi kai Kukkelman Sanelman heikkoudet? Ettei hänen tahtonsa ole luja ... että hän oli ollut vankilassakin. Vankilassa? ällistyi Sakris. Aivan niin, ajatelkaas, näpistelystä, selitti johtajatar.
Sillä hetkellä muisti Nelma jollakin tavoin sen herran, joka oli hänkin heittänyt joskus hänen syliinsä lompakkonsa ... ja sitten armottomasti hänet jättänyt. Mutta eihän Kukkelman ollut oikea herra ... sen näki kaikesta! Päivemmällä Nelma kysyikin, eikö Sakris ollutkaan rakennusmestari. Hän koetteli sinutella Kukkelmania. Sakris ällistyi ... ja tuli hiukan levottomaksi.
Jeanne ällistyi tästä, aivan kuin hän olisi saanut iskun päähänsä ja samassa tuntui hänestä kuin jotakin hänen sisässään olisi liikahtanut. Sitten oli hän hiljaa eikä edes kuullut, mitä hänelle sanottiin, vaipuen kokonaan ajatuksiinsa. Yöllä hän ei voinut nukkuakaan.