Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Ei hyvä enää viipyä, jokainen hätkähtää. Uus ukkonen; ja jäljelle vain viisi miestä jää. »Kivääri käteen, taaksepäin!» jo kaikki uskoi sen; Sven Tuuva yksin hairahtui ja laski pistimen. Myös käännöksessä hämmentyi hält' aivan ees ja taa, pois riensi muut, mut portaalle Sven poika porhaltaa. Hän seisoo siinä jäykkänä, vakaana, vanhoillaan, kaikille valmis neuvomaan parait' on temppujaan.
Lopulta pilkka-katsehen kersantti-vaari loi: »Vai sotamies, sa tolvana? Oh huuti, poika hoi!» »Niin», tuumi Sven, »min täällä teen, se kaikki kieroon vie, ehk' eest' ei maan ja kuninkaan niin konsti kuolla lie.» Tuost' ukko Tuuva hämmästyi ja heltyi itkemään; Sven otti pussin selkähän, läks joukkoon lähimpään.
Näin tuli tuiki kuuluksi nyt Tuuva tempuistaan, ja kaikki, miehet, päälliköt, ne kummaa nauramaan; Sven, vakaana hän astui vain, ol' altis oppihin, ja toivoi aikaa parempaa, niin sota syttyikin. Ol' läsnä joukon lähtö nyt, niin miehet miettimään, täyspäinen tokko Tuuva lie myös myötä pääsemään. Hän antoi heidän haastella ja tyynnä tuumi vaan: »Jos muiden kanss' en mennä saa, kai yksin mennä saan.»
»Mi, Herran nimeen; poikani, sun perii hiljankaan?» näin ukko Tuuva useinkin jo hoki huolissaan. Kun laulu tuo ei loppunut, Sven maltin menettää ja itse käypi miettimään, min kesti miehen pää. Kun tuli Tuuva kersantti ja vanhaan virtehen taas kerran lauloi: »Mikä mies sinusta tulee, Sven?» niin aivan ukko ällistyi, kun poukahuttaa ties Sven leveästä leuastaan: »Ka, niin no, sotamies!»
Eip' aikaakaan, kun osoittaa hän niitä kyllä saa, kun silta täyteen ryssiä samassa tuoksahtaa. Ne tuli päälle tuiskunaan, mut niistä joka mies sai oikeaan ja vasempaan, niin että tempun ties. Käsillä tätä karhua ei voitu kukistaa, mies lähin muiden luodilta hänt' aina varjoaa; mut ryssäin kiihtyy rohkeus, min toivo raukenee; jo saapuu Sandels, näkee tuon, kun Tuuva taistelee.
Päivän Sana
Muut Etsivät