Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Lupakirja myöskin hiiteen, tortut, sukulaiset! menkää itsekin sinne!" Nánásy setä ällistyi kovasti tästä vastaan-otosta; suunsa liikkui, mutta ei antanut mitään ääntä. Hän ei kyennyt mitään ajattelemaan, hän vaan katsoa töllisteli, kun näki että Julia, nämät sanat lausuttuansa, epätoivosta itkien vaipui alas sohvaan ja rupesi nyyhkyttämään niin että oli tukehtua.
Typeryytensä tähden oli niistä joku, Laitinen nimeltään, vähimmin vihoittanut Malisen mieltä, niin että hän sen kutsui puheilleen kamariin ja kysyi: Otatko minut taloosi kortteeria? Laitinen vähän ällistyi ja alkoi arvella: Mitä sillä kortteerilla? Eikös tässä ole... No elä niitä arvele, sano vaan suoraan otatko vai et. Niin no, kyllähän minä, vaan olisiko tuosta... Mitä tuosta...?
Magda alkoi, Franekin säestämänä, itkeä oman puheensa vaikutuksesta, Bartek avasi silmiään, suutaan ja ällistyi niin, ettei hän saattanut sanoa sanaakaan, vielä vähemmin ymmärtää, mistä oikeastaan oli kysymys. Miten oli asian laita? Missä oli hänen voittojensa tulos...? Hän oli jo istunut hetken ääneti, kuin hänen silmänsä rapsahtivat ja veri nousi hänen kasvoihinsa.
Kaikenlaisia ukkoja ne tuovat pitopaikkoihin, julkaisi hän. Minkälaisia ukkoja? alkoivat jotkut udella. Semmoisia, joilta ei saa rauhassa liikkuakaan, jatkoi Laara päätään keikautellen. Jokainen vähän ällistyi, mitä siellä on tapahtunut. Olkoot jos kuinka pitkäpartaisia, niin pitää minut nähdä alalleen, kiihtyi Laara valaisemaan asiata, kun huomasi että vaikuttaa se.
Eihän hän toki, ystäväiseni, luullut saavansa eukkoa syliinsä! He, he, he, he!» Kunnioittavasti ja herttaisesti pyysi Henrik anteeksi; kertoi innostuksensa syyn ja vastakihlatut esiteltiin Gunilla rouvalle. Gunilla rouva ensin vähäsen ällistyi ja tuli sitten liikutetuksi.
Pastori ällistyi pahanpäiväisesti ilmoituksestani, tuijotti minuun ensin sanatonna ja otti sitten vihaisen ilmeen sekä lausui: »Ettekö Herran tähden tiedä, kuinka julmasti vihollinen on kostanut niille, jotka ovat antautuneet tekemisiin teidän kaltaistenne kanssa? Ja miksi te juuri minun puoleeni käännytte? Näinhän te syöksette minut vaimoineni ja lapsineni surman suuhun.
Juutas Käkriäinen oli pudota permannolle kapealta rahilta, jolla hän istui, niin hän ällistyi tällaista lupausta. Hän kyllä jo silloin sitä epäili: mitähän Muttinen hänelle salaa aikoi, kun se sitä hyvää... Mutta sehän oli sellainen mies, ei ymmärtänyt. Ja mikäs hänen oli antaa, oli rikas, ryökäle. Siksi hän suostui, Käkriäinen. Ja nyt ei ole saanut omaksi tätä tilaa, tai palstaa tästä.
Nuori velanmaksaja ällistyi. Kysyi naurussasuin: Puhutteko te nyt totta vai leikkiä? Totta minä, tuota. Maksaja asettui vakavaksi: Antakaa nyt vain paperi tänne, kyllä se kuuluu maksajalle. Enhän minä ole sulta sitä ikänä hätyyttänytkään? Tämä on vain viimeinen velkakirja minkä minä olen isävainajalta perinyt ja minä pitäisin sen niin kuin muistona, mutta... Tuos on, jos et sinä...
Sillä onhan elämälläni nyt pyhä tarkoitus.» Ja silti kuvastui hänen kasvoillaan tuska, sen maailman tuska, missä hän nyt eli ja vaikutti. Hän näki nyt elämän kaikessa raakuudessaan, aivan toisenlaisena kuin ennen tutkiessaan sitä vain kirjastossaan painetuista kirjoista. »Ja tästä kaikesta te olette vastuunalainen, nuori mies», hän sanoi Ernestiin kääntyen. Ernest hämmästyi ja ällistyi.
Kun tuli Dufva kersantti siis kerran jällehen, ja laski vanhaa virttänsä: "voi miksi aiot, Sven?" niin aivan ukko ällistyi, kun poika aukaisi leveän suunsa, vastaten: "he, sotamieheksi!" Ivaten vanhus hymyili: "Sinäkö nulikka, sinäkö sotamieheksi? he, tiedä huutia!" "Niin", lausui poika, "täällä teen ma kaikki hullusti, ehk' eestä maan ja kuninkaan on kuolla selvempi".
Päivän Sana
Muut Etsivät