United States or Republic of the Congo ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta minä en usko, että hän itse ajattelee niin. Meni monta kuukautta siitä, kuin tulin tänne, ennenkuin hän näytti ollenkaan huomaavan minua; mutta viime viikolla hän sairastui hiuvuttavaan kuumeesen niitten lisättyjen paastojen ja sen ankaran kurituksen vuoksi, johon hän itse on nykyisin ruvennut. Oli minun yöni valvoa sairashuoneessa, kun hän kääntyi kipeäksi.
Mutta silloin yltyvät ne tuhatta hullumpaan hätään. Ja on, niinkuin se ei olisikaan enää toisen tuskaa, vaan omaani. Jokainen heistä vetää ja repii minua osalliseksi omaan hätäänsä, ne valittavat ja huutavat, niinkuin minun itseni pitäisi valittaa ja huutaa. Näen, että ne tulevat panemaan pilalle koko yöni. Häiritsivät ensin työni, nyt estävät uneni.
Aurinko paistoi niin kirkkaasti ikkunan kautta. Minä päätin kokea, miten kävely raittiissa aamu-ilmassa vaikuttaa. Juuri noustessani vuoteeltani kuulin askeleita ja ääniä ikkunani alla. Askeleet seisahtuivat ja ääniä voitiin eroittaa. Minä olin viettänyt yöni ikkuna avoinna; minä voin siis katsella ulos vetämättä huomiota puoleeni alhaaltapäin.
Olen usein ma unessa nähnyt sun. Miten löysit sa korvesta tupani mun? Tulin Murheen polkuja seuraten ne päättyivät ovesi etehen. Oi Onni, mun rintani kodikses tee! Sinun vierelläs yöni valkenee. Oi Lapsi, ma kotia tunne en. Olen omasi muistaen, toivoen. Oi kiuru, kiuru, mun kodiksein, sinä laulat maailman aavan, sinä laulat lepoon mun sydämein ja umpeen rintani haavan!
"Käärme poistui jälleen syötyään toverini, ja minä vietin yöni ypöyksin puun latvassa. Olin aivan suunniltani kaikista näkemistäni kauheuksista ja päätin lujasti hypätä alas puusta, jos käärme jälleen ilmestyisi. Aamun valjetessa aioin syöksyä mereenkin, mutta sekin jäi minulta tekemättä, sillä jokaiselle on elämäkulta sittenkin rakas. "Illalla nousin jälleen puuhun ja jäin käärmettä odottamaan.
Mut yöni kuiluistakin kiitän Sun, kun saatoit miehen, tuskaan tuomitun, saleihin seeste-korkeoihin, kun näin sydänpäärlyt, jotka peittää syvyys: on suurta olla suuri valtias, enempi hengen, runon ruhtinas, mut suurempi kuin suurin kuningas on kruunun kilvoitellut ihmishyvyys.
Hän ei kuitenkaan itkenyt eikä huutanut, hämmästyi tosin ensin, mutta kokosi sitten voimansa ja oli maltillinen, sillä tiesipä hän olevan eksyneilläkin Jumalan, johon sopi luottaa ja joka lopulta johtaa vilpittömät vaeltajat oikeaan. Ilta läheni. Aurinko laski. Hän oli joutunut jylhän kallioluolan suulle. Hän ajatteli: tuolla vietän turvallisesti yöni.
Huomenna lähden, kun vain ensin saisin täällä yöni levätä; minä olen hyvin väsynyt.» »Kyllä, varsin halusta», vastasi tietäjä. Ukko lepäsi yönsä ja läksi aamulla taas matkalle. Hän kulki eteenpäin ja näki, ennätettyänsä metsän läpi, lahden rannalla vähäisen kylän, ja lahden toisella rannalla näkyi kartano, jonka ukko arveli siksi, jota tietäjä oli tarkoittanut.
Nuorten puoleen kääntyen virkkoi hän: Yöni oli erinomainen siitä huolimatta, että Snellman teki kaiken voitavansa häiritäkseen untani. Näkikö setä unta Snellmanista? huudahti Naimi ja vei kaikki mukana nauruunsa. Näin, ja hyvin pahaa. Mitä se oli? Hänestä oli tullut professori eikä vain professori, vaan yliopiston rehtori, ja hän johti puhetta konsistorissa. Bravo! Bravo! Se oli mainiota!
Ehkä se oli ollutkin vain kangastus, joka niin usein houkuttelee yksin-kulkijaa? Siinä tapauksessa olin käynyt harhaan. Eikä minulla näyttänyt olevan edessä muuta kuin valmistautua viettämään yöni taivas-alla. Kumma kyllä ei tuo mahdollisuus, joka missä muussa tilanteessa hyvänsä olisi epäilemättä minulle vähemmän viehättävänä esiintynyt, tuntunut tällä kertaa minua ollenkaan huolettavan.