United States or Cuba ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mut joka vankkurisess', ilopäiviä huoleti viettäin Kullan kiilteliäit' yliherroja, rouvia istui, Niin kuni kukkain päiss' asuloissaan kiiltelevissä Perhot nyökkyelee, kun lämpösä käy suvituuli. Ihmein syrjäydyin sekä seiniin mekkoa hieroin, Lakkini kourassain yhä tervehtäin pysäynnyin, Mut mua nähtynä ei, vaan kaikki he kiitivät eespäin.
Kesä-iltana kun tuuliainen, Luonnon äänetönnä juhlaa viettäin, Tulee yksin, äkkiä kun nuoli, Metsän järveen laskeuu, ei kasvi Liiku, mänty seisoo hiljallahan, Hiljaa kukka rannikolla, hiljaa Kaikki on, vaan järven pohja kuohuu; Samoin nuorukainen, koska laulu Häntä lumoutti, istui vaiti Miettien ja järkähtämätönnä, Veri hänen syömmestään vaan kuohui.
Vaan pidä kilpoja vielä sä ystäväs muistoa viettäin! Lahjasi ottaa on rakas mulle, ja mielt' ilahuttaa, että sä ystävänäs mua muistat, et unhota antaa mulle sit' arvoa, jonk' olen saava akhaijien kesken. Palkoin parhain sulle sen kostelkoot ikivallat!" Virkki, ja kautt' uropiirin pois kävi aimo Akhilleus, Neleun poian kiitokset kun kaikk' oli kuullut.