United States or Belgium ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sillä vanhassa, synkässä kirkossa, jossa rakas veljeskunta pyhäpäivinä kokoontui viiden kolmatta hengen lukuisena oli, se "hänen" äänensä, joka säkeneen tavalla valaisi pimeimmätkin loukot ja sai muurit pylvinensä vavahtamaan, ikäänkuin olisivat ne olleet kappaleita Vendalen omasta sydämestä.
Se tyhjyys, joka täältäpäin tuli vastaani, oli niin ammottava, että jo pieni alkutuntumus sai vavahtamaan ja vetäytymään sen tieltä. Minun täytyi heti nielaista alas kauhistukseni, aivan niinkuin tukehtuvaisen, joka tuntee, ettei hän enää voi rykäistä ulos kurkkuun tarttunutta palasta. Ja tähän on tarjona pettämätön keino: vertaan itseäni muihin.
Raamatun paraimmat ydinlauseet, jotka olivat häntä yhä vielä vahvistaneet ja pitäneet yllä, näyttivät kadottaneen voimansa häntä kohtaan, ja huoaten laski hän pois pyhän kirjan. Pilkkanauru sai hänet vavahtamaan, Legree seisoi hänen edessänsä. "No, sinä katuvainen sankari," pilkkasi hän orjaansa, "mitenkä ovat nyt asiat? Joko nyt käännymme ja rupeemme järkeviksi?
"Huomenna jo!" huudahti hän, ja kesken kyyneleitänsäkin koetti hän naurahtaa. Mutta samassa tuli ankara yskän-kohtaus, joka pani sydämmeni vavahtamaan. Minun ei huolinut kauan tutkistella taudin laatua; se, mitä jo aikaa sitten olin pelännyt, oli valitettavasti nyt käynyt toteen.
"Oletko pitänyt huolta kutsumuksista, Charlotte?" kysyi hän levollisesti, ikäänkuin hän ei ollenkaan olisi huomannut kiivautta ja suuttumusta, jotka saivat neidon sormet vavahtamaan ja silmät säihkymään. "En vielä Erdmann vie ne illalla." "
"Ei mitään mutta seisahdu Jumalan tähden! Odota ainoastaan huomiseen saakka. Minä rukoilen minä pyydän teitä älkää tuota tehkä!!" Jotakin omituista oli nuoren miehen äänessä kentiesi myöskin vastustelevassa raukassa, josta hän vielä piti kiinni; ihmeellinen pelko pani vanhan miehen sydäntä vävähtämään. "Kuka?" sopotti hän käheästi "kuka tuo mies on?" Kaarle ei vastannut.
Ester seisoi liikahtamatta ja katseli häntä, mutta sydän sykki kiivaasti ja selittämätön tuska kuristi kurkkua. "Ester!" Mikä kumma sointu oli hänen äänessään, joka sai Esterin vavahtamaan? Se oli kuin hukkuvan huuto; tuo selvästi ja kuitenkin vain kuiskaten lausuttu sana oli avunpyyntö...
Minä seuraan Pohjan-pilttiä, minä elän täällä keskellänne; mutta minä olen ja tahdon vasta olla 'Pohjan neiti'." Huulensa hymyili ihmeellisellä tavalla, joka pani miesten sydämmet vavahtamaan. Hän lisäsi korkeammalla äänellä ja ikäänkuin käskemällä: "Pyhävuorella, Kyrön kankaan puolella, palaa jo sanomatuli. Viholliset ovat tulossa. Sinne, miehet, kankahalle, torjumaan heidät Pohjan rajoilta!"
Te seuraatte kuin kosto minun jälessäni, että minä alati tuntisin teidän palavien katseittenne polton niskassani. Jokainen kapsaus saa minun vavahtamaan, jokaiset oudot naisenkasvot sydämeni seisahtumaan. Ja jos minä voin joskus teidät unohtaa ja ruveta elämään, silloin joku teistä taas ilmestyy kuin aave, millä minkinlaiset elämän sinimarjat kasvoillaan.» Hän istahti raskaasti.
»Nouse ylös, Regina», sanoi Boleslav. Hänen äänensä sai Reginan vavahtamaan. Tyttö koetti vääntäytyä pystyyn mutta vaipui voimatonna takaisin... »Anna minun levätä», anoi hänen arasti rukoileva katseensa. »Nouse ylös, minä autan sinua.» »Täytyykö minun mennä?» kysyi tyttö, torjuen pois Boleslavin käsiä. Pelko ja tuska vääristivät noita veren tahraamia, villinkauniita kasvoja.