United States or Mozambique ? Vote for the TOP Country of the Week !


Silloin olin niin väsynyt enkä ehkä olisi käsittänyt sitä, että surmaisin meidän molempien onnen, jos rupeaisin vaimoksesi. Nyt sen käsitän ja sinäkin sen tiedät, Olli. Nyt ymmärrän, kuinka varmasti sinut menettäisin silloin, kun maailman edessä sinut omistaisin. Enkä minä voi antaa pois sitä suurinta iloani. Ole minun niinkuin nyt olet minun.

Siinä on todellakin avautunut pohjaton aukko meidän välillemme. Mutta, Nora, eikö sitä voisi täyttää? Nora. Semmoisena, kuin nyt olen, ei minusta ole sinun vaimoksesi. Helmer. Minulla on voimaa muuttua toisenlaiseksi. Nora. Kenties, jos nukki otetaan sinulta pois. Helmer. Erota erota sinusta! Ei, ei, Nora, minä en voi käsittää sitä ajatusta. Helmer. Nora, Nora, älä nyt! Odota huomiseksi. Helmer.

FEDERICO. Ei, sinä itse, onnetoin, joka olet iso-äitiä vaimoksesi pyytänyt. RAFAEL. Minä? FEDERICO. Jos vielä kerran gurkkuja näet, jätä ne vaan sillensä. RAFAEL. Nyt rupean todesti pelkäämään sinun aivojes laitaa. FEDERICO. Jospa et sentään olisi iso-äitiä nähnyt! Kuinka taisitkaan niin vanhaa ämmää kosia? RAFAEL. Minäkö iso-äitiä kosia?

"Tämän olisit saanut jättää tuomatta." "Siitä tulee hyvä mies, jos vaan tulee isäänsä. Mutta mitä sanot, tahdotko minut vaimoksesi vielä, vai et?" "En suinkaan minä tuota murjaanipoikaa rupea elättämään." "Ketä sinä sitte olet elättänyt koskaan? Minuako? Ohoh! Poika on minun ja minä siitä pidän huolen.

*Rosmer*. Mutta tiedätkö, mitä sitte tulee mieleeni? Etkö tiedä? Etkö huomaa, kuinka minä paraiten voin vapautua kaikista kalvavista muistoista koko surullisesta entisyydestäni? *Rebekka*. No ! *Rosmer*. Asettamalla sitä vastaan uuden, elävän todellisuuden. Elävän ? Mitä tarkoitat? Rebekka, jos nyt kysyn sinulta tahdotko ruveta toiseksi vaimokseni? Sinun vaimoksesi! Sinun? Minä!

"Jos viimeinen naispuolinen amelungi tulee vaimoksesi, ei kukaan voi riidellä sinulta kruunua, ja minun miekkani suojelee sitä päässäsi talonpoikaiskuningasta Vitigestä vastaan. "Mutta emme saa enää viivytellä. Minulla ei ole vielä mitään tietoja Ravennasta, mutta pelkään, että kaupunki antautuu vain Matasuntalle eikä meille, toisin sanoen ei meille yksin.

Vanhempain lastesi, armas Kaarleni, täytyy siis aina ylenkatsoa sitä alhaista naista, jonka sinä olet koroittanut heidän äidikseen. Mutta jos tämä alhainen äiti onkin voinut luopua kaikista omista kunnioituksen ja arvonannon vaatimuksista, niin ei hän olisi ansainnut tulla kutsutuksi sinun vaimoksesi, jos hän olisi sallinut itseänsä maahan tallattavan.

Viskaa mitä ilkeimmän syytöksen taloa kohtaan, eikä ole sitten asiasta tietävinäänkään. Etkö sitäkään minään pidä, että koetat alentaa sen mainetta, jota vaimoksesi tahdot. OLLI. En tullut tuota ajatelleeksi. Anna näytti niin hätäiseltä, että minussa heräsi epäluuloa. ROINILA. Minäpä tunnen ja takaan lapseni. Hän ei ole missään yhteydessä epäiltäväin ihmisten kanssa. Voi, minua onnetonta!

Hallitseppa kielesi. Kuule ensin, mitä sinulle sanotaan, Eipä humalaisen hullun puheista kuitenkaan viisastuisi. Enpä syyttä estellyt sinun vaimoksesi ruvetessani.

Jumalan kiitos, he saivat hänet kiinni. Ei hätää enää! MIKKO. Te laitoitte minua hakemaan? KORTESUO. Laitoinhan minä. Minä, näes, ajattelin kysyä sinulta, vieläkö pysyt eilisessä puheessasi? Että tahdot Anna Liisan vaimoksesi? MIKKO. Tietysti. En suinkaan minä nyt tällä välin ole mieltäni muuttanut, kun sitä en kerran neljässä vuodessa ehtinyt tehdä. KORTESUO. Niinpä sinä nyt saat hänet.