United States or Brunei ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Nyt se kumminkin kammoo sinua enemmän kuin minua; niin en ole milloinkaan hevosta löylyttänyt," sanoi Aslak, ollen polvillaan ojassa. "Pidä kitasi hyvällä!" huusi Thorbjörn ja uhkasi piiskalla. Aslak ryömi ojasta. "Voi minua vaivaista! Minuako tahdotaan kitaani kiinni pitämään?
Ja katso eteesi ja koittele, ja koettele ennen kuin rakennat tälle viehättävälle olennolle, joka täällä sulostuttaa elämätäsi. *Rebekka*. Minuako tarkoitatte? *Brendel*. Niin, hurmaava merenneito. *Rebekka*. Miksei minulle voisi rakentaa? *Rebekka*. No niin ? *Brendel*. Hän voittaa varmaan. Mutta huomatkaa, yhdellä välttämättömällä ehdolla. *Rebekka*. Millä ehdolla?
Sopiihan koettaa! Onhan minussa ennen ollut miehen vastavaaka!. Jos vielä rohkenet viatonta vaimoas ja lastas uhata, niin kuritan sinua ... niin nainen kuin olenkin ... tällä luudalla... jotta kyllä sen muistanet ja tietänet!... Häyrinen. Vai minuako? Vieläkö te perk... Viides Kohtaus. Entiset, neiti Hyvönen ja Palvelustyttö. Neiti Hyvönen. Mitä eriskummallista melua täällä? Mari. Neiti Hyvönen!
Mitäpä sitten, jos ei ole muuten niin sievä, jos palttoo istuu vähän liian ylhäällä selässä ja jos on vähän vapaampi käytöksessään kuin muut ... ja se vapauspa se juuri onkin hänen suurin etunsa. Nyt minä ohjaan sinua, sanoi Elli yhtäkkiä Arthurille. Hän aivan hehkui innostuksesta ja kuumuudesta. Minuako? Niin, niin, miksikä ei?... Istu nyt vain ... näytetään noille muille, että me...
Hän oli heidän Snellmaninsa, heidän Lönnrotinsa, heidän tietäjänsä, laulajansa iänikuinen. On se ukko ollut monessa muokassa. Kuka on ollut monessa muokassa? kysyi silloin Ukon ääni takaapäin. Minuako tässä panetellaan? Teitäpä teitä, valehdellaan päällenne, pahaa puhutaan...
Nyt alettiin tehdä valmistuksia peijaisiin, jotka eivät olleet ai'otut pieniksi. Pari päivää oli kulunut kuoleman tapauksesta, kun Helena hämmästyksekseen ja harmikseen eräänä iltapäivänä näki Elsan tulevan Aumolaan ja hän arvasi helposti, missä asiassa. Kun leski tuli ovesta sisään, kysyi Helena: "minuako haet?" "Niin juuri teitä", sanoi leski. "Sydämeni ääntä en voi tukahduttaa.
Minun lupaukseni lausuttiin muutamille siveyttömille daimoneille, jollei niitä lausuttu sattumukselle, taikka aivan ketäkään ajattelematta. Tämä se oli, joka huoletti minua. Mutta kenties minä väsytän sinua, kun tällä tavalla itsestäni puhun." "Minuako väsytät? Oi, ei", huudahti Helena; "minua haluttaa kuulla kaikki. Mikä hyvä onni saattikaan sinua luokseni?
"Minuako syytetään?" kysyi paavi hymyillen. "Missä on pyhän Pietarin jälkeläisen syyttäjä tai tuomari?" "Tuomari olen minä herrasi, keisari Justinianuksen sijaisena." "Missä on syyttäjä?" kysyi Silverius. Cethegus kääntyi puoleksi Belisariukseen päin ja sanoi: "Minä olen syyttäjä.
Nehän on teidän rahojanne, herra majuri. Luulenpa, ettette huomaa, kenen kanssa puhutte? v. Vie ne pois! sanon minä. Mikä teitä vaivaa? Minä olen Werner. v. Kaikki hyvyys on vilppiä, kaikki alttius petosta. Minuako tarkoitatte? v. Miten haluat! Minähän olen vain täyttänyt käskynne v. Täytä siis tämäkin ja mene matkaasi! Herra majuri! v. No, sehän on jotakin se! Jolla on sappeakin v. Hyvä!
"Rohkeuttako olen vailla? Ken sitä väittää? Enkö tohdi?" kirkui hän. Yhä useampia kokoontui. "Pois tieltä! syrjään hevosen edestä!" huusi Thorbjörn ja sivalsi hevosta; hän aikoi lähteä. "Minuako tieltäsi käsket?" ärjäsi Knuuti. "Minä ääntelin hevoselle: päästä minun pitää," sanoi Thorbjörn, mutta ei itsekään väistänyt. "Mitä, ajatko suoraan päälleni?" tiuskasi Knuuti.