United States or Isle of Man ? Vote for the TOP Country of the Week !


Aina hän ilmankin mua kesken kuolematonten soimaa, taistoss' auttavan mun muka miehiä Troian. Vaan sinä jälleen nyt mene pois, ett' ei sua Here huomaa; itsepä huolehdin tämän täyttymisestä. Niinpä jo myös, jott' uskoisit, minä päälläni nyökkään; sill' ikivaltojen näät se on kesken merkkini suurin suostumisen; peräyttämätön sekä pettämätönpä, täysin täyttyvä on sana, jonka ma nyökäten säädän."

Tiedän nyt, mit' en ennen tiennyt; mult' on tää talo järjen vienyt, ei, en lähde, ma poistu en, ennen kuin sua suutelen. Kulta Inkeri, kutrikelta, anna anteeksi pyytehein, varmaan vaikutan kuollehelta; palajan jällehen purrellein. Mutta uskoisit mua sa varmaan, pääni nähdä jos voisit harmaan, kuulla itkuni ijäisen polon pohjasta sydämen

Ja mitä rehellisemmin sinä kysyt ja mitä rehellisemmin sinä odotat vastausta, sitä selvemmin ja voimakkaammin tulvaa sinulle vastaus, tuhansista lähteistä samalla kertaa: rakkaudesta; että sinäkin uskoisit tähän samaan Isään, ja eläisit ikuisesti.

Mutta ehkä uskot toki, vaikka et usko, ehkä epäilet, nuorukainen, kaunis ja ylevä. Ylevä olet kuin Jerikon palmupuu, joka taivaan korkeudessa humisee, ja kaunis olet; ihanata ompi sua katsella kuin Nebon harjalta luvattua maata. Niin sua sieluni kuvailee. Mutta jalompana, kirkkaampana seisoisit mun edessäni vielä, jos uskoisit taivaallista oppia Natsaretin profeetan suusta.

Niin kauan kun ala-inspehtorin toimet täydellisesti minua vangitsevat, olen jotensakin levollinen; vaan kun tulee hetken loma-aikaa, niin rauhattomuus taas minussa vallitsee. Nyt olen kuitenkin ko'onnut kaikki rohkeuteni, kirjoittaakseni sinulle, sillä muuten ehkä uskoisit että olen kuollut tai tullut sinulle uskottomaksi. Sitä en ole.

Hän rukoili ja ylisti, »Poistakaa kivi»! lausahti, Vaan Martha hämmästyvi, »Oi, Herra», niin hän huudahti, »Jo haisevi; Sill' onhan päivää neljä Jo haudassa hän levännyt Ja varmaan aivan mädännyt On ruumis veljyemme». »Jos uskoisit», niin Mestari Nyt vastasi, »Niin varmaan saisit nähdä Sa kunnian nyt Jumalan». Samalla paaden liikkuvan Näkevät haudan suulta.

Rosvo ei halunnut sen selvempää todistetta, sillä hän oli varmaan löytänyt oikean miehen. Hän veti kultarahan taskustansa, painoi sen Baba Mustafan kouraan ja sanoi hänelle: "Tarkoitukseni ei ole suinkaan päästä sinun salaisuuksiesi perille, vaikka voin vakuuttaa sinulle, etten niitä levittäisi, jos minulle ne uskoisit.

Minä rukoilen sinun edestäsi ja pyydän ristiinnaulitun Vapahtajan kalliin veren kautta Herralta Pyhän Hengen lahjoja, että sinä kääntyisit ja uskoisit evankeliumin, että me vielä näkisimme kylmän rautakangen muuttuvan pyhyyden astiaksi, Herran palvelukseen soveliaaksi.

Uhkasipa hän vielä suutuksissaan hakea avio-eronkin, jos ei Pekka mieltään muuttaisi eikä kauppojaan purkaisi. Sitä ei Pekka kuitenkaan tehnyt, vaan sanoi emännälleen: "jos sinä ne Koistisen pekunat niin hyväksi uskoisit, niin kyllä olisit ennen istunut niiden kuin minun ruunani rekeen." "Tuommoiselle vanhalle kuotuksellehan minä nyt olisin mennyt", sanoi emäntä hymyillen ja sylkäsi.

Mutta täytyykö minun välttämättä olla yhtä tunteellinen ja haaveksivainen kuin sinä itse, saavuttaakseni armollisen hyväksymisesi? Mitä huudahduksia tulee minun käyttää, puhuakseni mielesi mukaan? Mitkä valat tulee minun vannoa, että minua uskoisit? Vannon Jupiterin nimeen, että olet erehtynyt! Vakuutan Odinin, Thorin ja Frejan nimessä, että olet saanut päähäsi joukon hullunkurisia houreita.